Oma ohjaajuus : Reflektio, jolle ei koskaan ollut aikaa
Autio, Rosa (2016)
Autio, Rosa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056307
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee kirjoittajan oman ohjaajuuden muodostumista Metropolian Ammattikorkeakoulun teatteri-ilmaisun ohjaaja koulutuksen ajalta. Tavoitteena on havainnoida kirjoittajan omakohtaisten kokemusten kautta ohjaajantyön keskeisiä kysymyksiä ja teemoja ja syventää oppimista suhteessa ohjaajantyöhön.
Opinnäytetyö nojaa vahvasti kirjoittajan reflektioon omista ohjaamiseen kytkeytyvistä kokemuksista ja oppimisen hetkistä. Lähestymistapa on tarinallinen, koska oman ohjaajuuden muodostumista tarkastellaan koulutuksen ajanjakson puitteissa. Tämä mahdollistaa muutoksen ja prosessinomaisuuden huomioimisen oman ohjaajuuden muodostumisessa ja on oppimisen kannalta mielekäs lähestymistapa.
Työn alussa tarkastellaan kirjoittajan kimmokkeita haluta ohjaajaksi, ohjaajan ennakkotyön suhdetta prosessiin ja liikutaan ohjaajantyön käsitteistön haltuunotosta ja sanoittamisen työtavoista kohti ohjaajuutta, johon sisältyy kokonaisvaltainen aistiminen ja herkkyys.
Työssä käsitellään laajasti ohjaajantyöhön kytkeytyviä luottamuksen eri ilmenemismuotoja, kuten luottamista omiin havaintoihin, intuitioon, työryhmään ja katsojaan merkityksen antajana. Lisäksi työssä nostetaan esiin ohjaajan vastuu ja tarkastellaan kehollisia rajoja luottamuksen näkökulmasta.
Työssä tarkastellaan halua ohjata, ja yleisön tarvetta merkityksellisyyden kokemuksen kannalta. Työn lopussa tarkastellaan omaäänisyyden muodostumista nostamalla aiheeseen, muotoihin, jännitteeseen, dramaturgioihin ja prosessiin liittyviä kysymyksiä tarkastelun alle. Näitä kysymyksiä tarkastellaan kirjoittajan ilmastonmuutokseen kytkeytyvän näytelmänkirjoitusprosessin ja ohjaajantyön kysymysten kautta.
Lopuksi havainnoidaan oman ohjaajuuden keskeneräisyyttä valmistumisen edessä sekä teatteri-ilmaisun ohjaajien mahdollisuutta olla osana luomassa uudenlaista hyvinvoinnin politiikkaa monipuolisen teatterillisen koulutuksensa puolesta.
Opinnäytetyö nojaa vahvasti kirjoittajan reflektioon omista ohjaamiseen kytkeytyvistä kokemuksista ja oppimisen hetkistä. Lähestymistapa on tarinallinen, koska oman ohjaajuuden muodostumista tarkastellaan koulutuksen ajanjakson puitteissa. Tämä mahdollistaa muutoksen ja prosessinomaisuuden huomioimisen oman ohjaajuuden muodostumisessa ja on oppimisen kannalta mielekäs lähestymistapa.
Työn alussa tarkastellaan kirjoittajan kimmokkeita haluta ohjaajaksi, ohjaajan ennakkotyön suhdetta prosessiin ja liikutaan ohjaajantyön käsitteistön haltuunotosta ja sanoittamisen työtavoista kohti ohjaajuutta, johon sisältyy kokonaisvaltainen aistiminen ja herkkyys.
Työssä käsitellään laajasti ohjaajantyöhön kytkeytyviä luottamuksen eri ilmenemismuotoja, kuten luottamista omiin havaintoihin, intuitioon, työryhmään ja katsojaan merkityksen antajana. Lisäksi työssä nostetaan esiin ohjaajan vastuu ja tarkastellaan kehollisia rajoja luottamuksen näkökulmasta.
Työssä tarkastellaan halua ohjata, ja yleisön tarvetta merkityksellisyyden kokemuksen kannalta. Työn lopussa tarkastellaan omaäänisyyden muodostumista nostamalla aiheeseen, muotoihin, jännitteeseen, dramaturgioihin ja prosessiin liittyviä kysymyksiä tarkastelun alle. Näitä kysymyksiä tarkastellaan kirjoittajan ilmastonmuutokseen kytkeytyvän näytelmänkirjoitusprosessin ja ohjaajantyön kysymysten kautta.
Lopuksi havainnoidaan oman ohjaajuuden keskeneräisyyttä valmistumisen edessä sekä teatteri-ilmaisun ohjaajien mahdollisuutta olla osana luomassa uudenlaista hyvinvoinnin politiikkaa monipuolisen teatterillisen koulutuksensa puolesta.