Todentuuko lapsen varhaiskasvatussuunnitelma? : Kokemuksia kasvattajilta.
Komulainen, Suvi; Kokkonen, Jenna (2010)
Komulainen, Suvi
Kokkonen, Jenna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003125613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003125613
Tiivistelmä
Suomessa jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekevät kasvatushenkilöstö yhdessä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -ohjeistuksen pohjalta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata kasvattajien näkemyksiä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta. Tavoitteena oli selvittää, miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma todentuu päiväkodissa kasvattajien näkökulmasta.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Aineisto siihen kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemoina olivat lapsen varhaiskasvatussuunnitelman käyttö, hyödyt, haasteet ja kehittäminen. Haastattelimme neljää varhaiskasvattajaa helsinkiläisistä päiväkodeista. Aineiston
analyysissä käytettiin menetelmänä teemoittelua.
Tulokset osoittivat, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma nykymuodossaan ei toteudu arjessa parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakirjaa pidetään hyödyllisenä, sillä se sisältää tietoa lapsesta ja perheestä sekä auttaa sitoutumaan yhteiseen kasvatustehtävään. Kuitenkaan sitä ei käytetä työvälineenä lapsen tavoitteellisessa kasvatuksessa. Kasvattajat eivät hahmota lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa
osaksi päiväkodin arkea, mutta toisaalta kuitenkin tiedostamattaan toteuttavat sitä eri keinoin.
Tuloksista voitiin päätellä, että vaikka lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on käytössä päiväkodeissa, varsinaisena työkaluna se on vieras kasvattajille. Kasvattajat tarvitsevat enemmän opastusta ja konkreettisia ohjeita lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen ja soveltamiseen arjessa. Näin voitaisiin hyödyntää paremmin hiljainen tieto ja jo olemassa oleva osaaminen osaksi lapsen
varhaiskasvatussuunnitelman todentumista.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Aineisto siihen kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemoina olivat lapsen varhaiskasvatussuunnitelman käyttö, hyödyt, haasteet ja kehittäminen. Haastattelimme neljää varhaiskasvattajaa helsinkiläisistä päiväkodeista. Aineiston
analyysissä käytettiin menetelmänä teemoittelua.
Tulokset osoittivat, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma nykymuodossaan ei toteudu arjessa parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakirjaa pidetään hyödyllisenä, sillä se sisältää tietoa lapsesta ja perheestä sekä auttaa sitoutumaan yhteiseen kasvatustehtävään. Kuitenkaan sitä ei käytetä työvälineenä lapsen tavoitteellisessa kasvatuksessa. Kasvattajat eivät hahmota lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa
osaksi päiväkodin arkea, mutta toisaalta kuitenkin tiedostamattaan toteuttavat sitä eri keinoin.
Tuloksista voitiin päätellä, että vaikka lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on käytössä päiväkodeissa, varsinaisena työkaluna se on vieras kasvattajille. Kasvattajat tarvitsevat enemmän opastusta ja konkreettisia ohjeita lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen ja soveltamiseen arjessa. Näin voitaisiin hyödyntää paremmin hiljainen tieto ja jo olemassa oleva osaaminen osaksi lapsen
varhaiskasvatussuunnitelman todentumista.