Kirjallisuuskatsaus maahanmuuttaja-asiakkaan osallisuudesta suomalaisessa terveydenhuollossa
Alakruuvi, Sonja (2016)
Alakruuvi, Sonja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056316
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus maahanmuuttaja-asiakkaan osallisuudesta suomalaisessa terveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda tietoa toimintatavoista ja -menetelmistä, jotka edistävät ja ylläpitävät maahanmuuttaja-asiakkaan osallisuutta hoitotyössä. Tämän lisäksi esiin nostettiin sitä rajoittavia ja estäviä tekijöitä. Suomalainen terveydenhuolto tulee kohtaamaan tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia heterogeenisiä maahanmuuttajaryhmiä, jolloin kulttuuriosaamista tarvitaan.
Kirjallisuuskatsausta varten valittiin kahdeksan tutkimusta, jotka analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten pohjalta tehtiin terveydenhuollon työntekijän tueksi yhteenveto suosituksista, jota on mahdollista käyttää osallisuutta tukevan monikulttuurisen hoitotyön tukena.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella hoitajat kaipasivat vahvistusta monikulttuurisen hoitotyön osaamiseen kohdatessaan työssään eri kulttuurista tulevia asiakkaita. Erityisesti kulttuurisensitiivinen vuorovaikutus ja kulttuurituntemuksen puute koettiin haasteina. Tulkkipalvelua ei myöskään hyödynnetty tarpeeksi ja virallisen tulkin asemasta käytettiin edelleen epävirallisia tulkkeja. Organisaation ja työyhteisön tuki sekä monipuolinen yhteistyö eri osapuolten välillä nähtiin niin oman kuin koko monikulttuurisen hoitotyön laadun kannalta tärkeänä.
Maahanmuuttajien kokemusten perusteella Suomen palvelujärjestelmä näyttäytyi kokonaisuudessaan monimutkaisena, byrokraattisena ja pirstaleisena. Asiakaskohtaamisissa toivottiin avointa vuorovaikutusta ja ihmisläheisyyttä. Yhteisen kielen puuttuminen nousi myös asiakkaiden näkökulmasta suurimmaksi haasteeksi, sillä kieli toimii avaimena, joka mahdollistaa osallistumisen ja ymmärtämisen. Avoimen dialogin päämäärä on vuorovaikutuksen edistämisessä ja asiakkaan kuuntelussa. Vain kysymällä ja asiakasta kuunnellen voi terveydenhuollon työntekijä saada tarpeeksi tietoa asiakkaan tilasta ja hänen kulttuuristaan. Positiivinen ja avoin lähestyminen ovat portti hyvään vuorovaikutukseen, joka puolestaan on hyvän hoitosuhteen perusta, jossa huomioidaan potilaan yksilöllisyys ja osallisuus. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden käyttö nähtiin osallisuutta tukevana tekijänä.
Kirjallisuuskatsausta varten valittiin kahdeksan tutkimusta, jotka analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten pohjalta tehtiin terveydenhuollon työntekijän tueksi yhteenveto suosituksista, jota on mahdollista käyttää osallisuutta tukevan monikulttuurisen hoitotyön tukena.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella hoitajat kaipasivat vahvistusta monikulttuurisen hoitotyön osaamiseen kohdatessaan työssään eri kulttuurista tulevia asiakkaita. Erityisesti kulttuurisensitiivinen vuorovaikutus ja kulttuurituntemuksen puute koettiin haasteina. Tulkkipalvelua ei myöskään hyödynnetty tarpeeksi ja virallisen tulkin asemasta käytettiin edelleen epävirallisia tulkkeja. Organisaation ja työyhteisön tuki sekä monipuolinen yhteistyö eri osapuolten välillä nähtiin niin oman kuin koko monikulttuurisen hoitotyön laadun kannalta tärkeänä.
Maahanmuuttajien kokemusten perusteella Suomen palvelujärjestelmä näyttäytyi kokonaisuudessaan monimutkaisena, byrokraattisena ja pirstaleisena. Asiakaskohtaamisissa toivottiin avointa vuorovaikutusta ja ihmisläheisyyttä. Yhteisen kielen puuttuminen nousi myös asiakkaiden näkökulmasta suurimmaksi haasteeksi, sillä kieli toimii avaimena, joka mahdollistaa osallistumisen ja ymmärtämisen. Avoimen dialogin päämäärä on vuorovaikutuksen edistämisessä ja asiakkaan kuuntelussa. Vain kysymällä ja asiakasta kuunnellen voi terveydenhuollon työntekijä saada tarpeeksi tietoa asiakkaan tilasta ja hänen kulttuuristaan. Positiivinen ja avoin lähestyminen ovat portti hyvään vuorovaikutukseen, joka puolestaan on hyvän hoitosuhteen perusta, jossa huomioidaan potilaan yksilöllisyys ja osallisuus. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden käyttö nähtiin osallisuutta tukevana tekijänä.