Ryhmärakennuttaminen - ideasta toteutukseen
Hellman, Minna; Hildén, Anne-Marie; Vöckler-Laitinen, Susanna (2016)
Hellman, Minna
Hildén, Anne-Marie
Vöckler-Laitinen, Susanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096713
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Senioritaloyhdistys Aikalisä ry jäsenten kokemuksia ryhmärakentamisprojektista, joka toteutettiin Helsingin Jätkäsaaressa. Työn tavoitteena oli selvittää jäsenten toiveiden toteutumista rakennusprojektin alkuvaiheesta toteutumiseen, heidän tulevaisuuden visiotaan asumisesta viidentoista vuoden kuluttua ja oliko projekti onnistunut laadukkaan ikääntymisen kannalta katsottuna. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella yhteisöllisyyden kehittymistä asukkaiden keskuudessa.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui kolmetoista (N=13) henkilöä ja ne toteutettiin kahdessa eri ryhmässä tammikuussa 2016 yhdistyksen tiloissa Jätkäsaaressa. Analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineiston pelkistetyistä ilmauksista muodostettiin ala- ja yläkategoriat. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistosta lähtien. Aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin ja abstrahoitiin. Muodostuneita kategorioita nimettiin induktiivisesti. Tutkimuksen tuloksena raportoimme analyysissä muodostuneet kategoriat.
Tulosten mukaan yhteisöllisyys, yhteinen toiminta ja asuminen saman ikäisten kanssa olivat merkittäviä asioita, jotka herättivät haastateltavien mielenkiinnon rakennuttamisprojektia kohtaan. Lisäksi asukkaita houkutteli asunnon keskeinen sijainti ja se, että he pääsivät itse vaikuttamaan asunnon pohjaratkaisuun ja materiaalivalintoihin. Kaikki haastateltavat kokivat yhteisöllisyyden tärkeäksi ja uskoivat sen vielä kehittyvän ajan kuluessa. Osa koki yhteisöllisyyden myös lisäävän turvallisuuden tunnetta. Kaikki eivät vielä olleet ajatelleet, kuinka pysyvä asunto Helsingin Aikalisä olisi, mutta muutama oli kuitenkin jo ennakkoon suunnitellut asunnon olevan paikka, jossa he haluaisivat ikääntyä. Haastatteluissa tuli esille, että osa asukkaista olisi kuitenkin kaivannut enemmän palvelutalon kaltaisia palveluita ja toimintaa. Moni haastateltavista oli sitä mieltä, että he mahdollisesti tulevaisuudessa voisivat hankkia palveluita ja tukitoimia keskitetysti.
Haastattelun toteutusvaiheessa asukkaat olivat juuri muuttaneet asuntoihinsa ja osa muuttoon liittyvistä järjestelyistä oli vielä monella kesken. Jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa tarkemmin, miten yhteisöllisyys on muotoutunut sekä asukkaiden tyytyväisyyttä asumismuotoon. Lisäksi voisi selvittää, onko asukkaiden toimintakyvyn mahdolliset muutokset tuoneet haasteita asumiselle ja miten tilanteet on ratkaistu.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui kolmetoista (N=13) henkilöä ja ne toteutettiin kahdessa eri ryhmässä tammikuussa 2016 yhdistyksen tiloissa Jätkäsaaressa. Analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineiston pelkistetyistä ilmauksista muodostettiin ala- ja yläkategoriat. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistosta lähtien. Aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin ja abstrahoitiin. Muodostuneita kategorioita nimettiin induktiivisesti. Tutkimuksen tuloksena raportoimme analyysissä muodostuneet kategoriat.
Tulosten mukaan yhteisöllisyys, yhteinen toiminta ja asuminen saman ikäisten kanssa olivat merkittäviä asioita, jotka herättivät haastateltavien mielenkiinnon rakennuttamisprojektia kohtaan. Lisäksi asukkaita houkutteli asunnon keskeinen sijainti ja se, että he pääsivät itse vaikuttamaan asunnon pohjaratkaisuun ja materiaalivalintoihin. Kaikki haastateltavat kokivat yhteisöllisyyden tärkeäksi ja uskoivat sen vielä kehittyvän ajan kuluessa. Osa koki yhteisöllisyyden myös lisäävän turvallisuuden tunnetta. Kaikki eivät vielä olleet ajatelleet, kuinka pysyvä asunto Helsingin Aikalisä olisi, mutta muutama oli kuitenkin jo ennakkoon suunnitellut asunnon olevan paikka, jossa he haluaisivat ikääntyä. Haastatteluissa tuli esille, että osa asukkaista olisi kuitenkin kaivannut enemmän palvelutalon kaltaisia palveluita ja toimintaa. Moni haastateltavista oli sitä mieltä, että he mahdollisesti tulevaisuudessa voisivat hankkia palveluita ja tukitoimia keskitetysti.
Haastattelun toteutusvaiheessa asukkaat olivat juuri muuttaneet asuntoihinsa ja osa muuttoon liittyvistä järjestelyistä oli vielä monella kesken. Jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa tarkemmin, miten yhteisöllisyys on muotoutunut sekä asukkaiden tyytyväisyyttä asumismuotoon. Lisäksi voisi selvittää, onko asukkaiden toimintakyvyn mahdolliset muutokset tuoneet haasteita asumiselle ja miten tilanteet on ratkaistu.