Verkko-oppimisympäristön käytettävyyden kehittäminen
Laine, Annu (2016)
Laine, Annu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106896
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli arvioida ja kehittää verkko-oppimisympäristön käytettävyyttä. Työ toteutettiin arvioimalla kehitettävän käyttöliittymän puutteita ja korjaamalla löydetyt puutteet, minkä jälkeen uudistetulle käyttöliittymälle tehtiin käytettävyystesti. Testissä löydetyt käytettävyysvirheet analysoitiin ja korjattiin. Työn tavoitteena oli löytää käyttöliittymästä käytettävyysongelmat mahdollisimman kattavasti ja korjata ne.
Käytettävyydellä mitataan, miten tehokasta, tuloksellista ja miellyttävää tuotteen käyttö on. Käytettävyys on osa tuotteen hyväksyttävyyttä, joten hyvä käytettävyys on tuotteen pärjäämiselle tärkeää. Käytettävyysarvioinnin ja testaamisen lisäksi käytettävyyttä voidaan parantaa myös muilla käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmillä. Menetelmien käytön tarkoitus on löytää ja korjata mahdolliset ongelmat osana tuotteen kehitysprosessia.
Arviointi ja testi tehtiin käyttämällä erilliselle palvelimelle rakennettua kopiota verkko-oppimisympäristöstä. Kehitettävän käyttöliittymän arvioinnissa käytettiin apuna heuristisia menetelmiä. Arvioinnin tulokset analysoitiin ja löydetyt käytettävyysongelmat korjattiin. Käyttöliittymään tehtyjä muutoksia olivat muun muassa yläpalkin navigaation yksinkertaistaminen, ulkoasun graafisen ilmeen päivittäminen ja mobiiliversion puutteiden korjaaminen.
Muutosten jälkeen tehtiin käytettävyystesti, johon valittiin viisi osallistujaa. Testauksen aikana heitä pyydettiin suorittamaan testiä varten suunniteltuja tehtäviä. Tämän aikana testin osallistujia pyydettiin ajattelemaan ääneen ja täyttämään arviointilomake. Käytettävyystestit taltioitiin videotiedostoiksi. Testistä saadut tulokset analysoitiin ja niiden pohjalta tehtiin käytettävyyttä parantavia muutoksia. Muutoksilla pyrittiin sekä poistamaan löydettyjä virheitä että tukemaan hyväksi todettuja ratkaisuja. Virheistä pyrittiin korjaamaan vakavimmat ja helposti korjattavat. Käyttöliittymään tehtyjä muutoksia olivat muun muassa muokkaustila-linkin huomattavuuden parantaminen, ulkoasun eri alueiden yhtenäistäminen ja virheilmoitusten selkeyttäminen.
Käytettävyydellä mitataan, miten tehokasta, tuloksellista ja miellyttävää tuotteen käyttö on. Käytettävyys on osa tuotteen hyväksyttävyyttä, joten hyvä käytettävyys on tuotteen pärjäämiselle tärkeää. Käytettävyysarvioinnin ja testaamisen lisäksi käytettävyyttä voidaan parantaa myös muilla käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmillä. Menetelmien käytön tarkoitus on löytää ja korjata mahdolliset ongelmat osana tuotteen kehitysprosessia.
Arviointi ja testi tehtiin käyttämällä erilliselle palvelimelle rakennettua kopiota verkko-oppimisympäristöstä. Kehitettävän käyttöliittymän arvioinnissa käytettiin apuna heuristisia menetelmiä. Arvioinnin tulokset analysoitiin ja löydetyt käytettävyysongelmat korjattiin. Käyttöliittymään tehtyjä muutoksia olivat muun muassa yläpalkin navigaation yksinkertaistaminen, ulkoasun graafisen ilmeen päivittäminen ja mobiiliversion puutteiden korjaaminen.
Muutosten jälkeen tehtiin käytettävyystesti, johon valittiin viisi osallistujaa. Testauksen aikana heitä pyydettiin suorittamaan testiä varten suunniteltuja tehtäviä. Tämän aikana testin osallistujia pyydettiin ajattelemaan ääneen ja täyttämään arviointilomake. Käytettävyystestit taltioitiin videotiedostoiksi. Testistä saadut tulokset analysoitiin ja niiden pohjalta tehtiin käytettävyyttä parantavia muutoksia. Muutoksilla pyrittiin sekä poistamaan löydettyjä virheitä että tukemaan hyväksi todettuja ratkaisuja. Virheistä pyrittiin korjaamaan vakavimmat ja helposti korjattavat. Käyttöliittymään tehtyjä muutoksia olivat muun muassa muokkaustila-linkin huomattavuuden parantaminen, ulkoasun eri alueiden yhtenäistäminen ja virheilmoitusten selkeyttäminen.