ADHD-lapsen perheen tukeminen : kirjallisuuskatsaus
Sulander, Janita; Dahl, Krista; Kantelus, Kirsi (2016)
Sulander, Janita
Dahl, Krista
Kantelus, Kirsi
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117074
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millaisia hoitomuotoja ADHD-lasten perheille on tarjolla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ADHD-lasten perheiden tukimuotoja, ja selvittää saavatko vanhemmat riittävästi tukea. Tavoitteena oli selvittää myös, mitkä asiat ovat tärkeitä huomioida ADHD-hoidon kuntoutuksessa ja minkälaisia puutteita ADHD-lasten perheiden tukemisessa mahdollisesti löytyy. Tavoitteena oli myös lisätä tietoa ADHD:sta ja antaa työkaluja niin kotiin, terveydenhuollon henkilökunnalle, kouluille kuin muillekin lasten kanssa toimiville tai lasten asioista päättäville tahoille. Yksi tavoitteista oli oman ammatillisen osaamisen lisääminen.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin vuosiin 2011 - 2016. Tutkimusaineistoa kerättiin seuraavista tietokannoista: Arto, Medic, Melinda sekä Mastofinna. Hoitoalan termejä haettiin YSA:sta, Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta. Haussa käytettiin suomalaisia ja englanninkielisiä hakusanoja. Aihe oli rajattu mahdollisimman ajankohtaiseksi ja vastaamaan opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä. Lopullinen aineisto sisälsi 7 tutkimusta ja tutkimusartikkelia, joista 3 oli englanninkielisiä ja loput suomenkielisiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella esimerkiksi vertaistuki ja ryhmäohjaus lisäävät itseluottamusta vanhempana, sekä antavat voimavaroja arkeen. Tärkeä elementti ADHD-kuntoutuksessa on lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutussuhde. Hyvä vuorovaikutussuhde lieventää käytöshäiriöitä ja edistää lapsen itsesäätelykyvyn kehittymistä. ADHD-lääkehoito herättää vanhemmissa ristiriitaisia ajatuksia. Vanhemmat tarvitsevat ammattilaisten antamaa tietoa ja tukea lääkehoitoon. Perheet kokevat kuntoutuksen saamisen olevan oman aktiivisuuden ja vaatimisen takana. Kuntoutuksen tulee olla helpommin saatavilla, sekä arkea helpottava tekijä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin vuosiin 2011 - 2016. Tutkimusaineistoa kerättiin seuraavista tietokannoista: Arto, Medic, Melinda sekä Mastofinna. Hoitoalan termejä haettiin YSA:sta, Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta. Haussa käytettiin suomalaisia ja englanninkielisiä hakusanoja. Aihe oli rajattu mahdollisimman ajankohtaiseksi ja vastaamaan opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä. Lopullinen aineisto sisälsi 7 tutkimusta ja tutkimusartikkelia, joista 3 oli englanninkielisiä ja loput suomenkielisiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella esimerkiksi vertaistuki ja ryhmäohjaus lisäävät itseluottamusta vanhempana, sekä antavat voimavaroja arkeen. Tärkeä elementti ADHD-kuntoutuksessa on lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutussuhde. Hyvä vuorovaikutussuhde lieventää käytöshäiriöitä ja edistää lapsen itsesäätelykyvyn kehittymistä. ADHD-lääkehoito herättää vanhemmissa ristiriitaisia ajatuksia. Vanhemmat tarvitsevat ammattilaisten antamaa tietoa ja tukea lääkehoitoon. Perheet kokevat kuntoutuksen saamisen olevan oman aktiivisuuden ja vaatimisen takana. Kuntoutuksen tulee olla helpommin saatavilla, sekä arkea helpottava tekijä.