Kulttuurit kohtaavat - Suomalaisen vaihto-opiskelijan sopeutuminen japanilaiseen kulttuuriin
Ikonen, Johanna (2010)
Ikonen, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003155691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003155691
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee suomalaisen vaihto-opiskelijan sopeutumista japanilaiseen kulttuuriin. Työssä suuri painopiste on kulttuurisokin käsittelyllä sekä suomalaisuuden ja japanilaisuuden erojen käsittelyllä Geert Hofsteden teorian mukaan. Aihe valikoitui tutkijan itse valmistautuessa Japaniin suuntautuvaan opiskelijavaihtoon. Maakohtaisia vaihtokokemuksia oli vaikea saada käsiin ja lisäksi Japania käsittelevän kirjallisuuden perusteella ei saanut kuvaa, millaisena Japani näyttäytyy vaihto-opiskelijalle. Tutkimusongelmaksi muodostuikin: Mitkä tekijät japanilaisessa kulttuurissa nousevat keskeisiksi haasteiksi eri kulttuurisokin kokemisen vaiheissa? Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa Japaniin lähteville suomalaisille vaihto-opiskelijoille vaihtoon valmistautumista tukeva, itseopiskelumateriaaliksi soveltuva opinnäytetyö.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla kolmea Laurean Japanissa opiskelijavaihtonsa viettänyttä henkilöä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla joulukuun 2009 aikana. Teemahaastattelun ollessa aineistonkeruumenetelmänä, haastateltavat saivat itse tuoda ilmi vaihtokokemukseensa liittyviä merkityksiä. Kolme haastattelua koettiin riittäväksi määräksi haastatteluista kertyvän aineiston määrän arvioinnin jälkeen. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Suurimmaksi haasteeksi opiskelijavaihdon aikana osoittautui kieli. Kielitaidon puuttuminen aiheutti varsinkin alussa haasteita itsenäiselle selviytymiselle esimerkiksi matkustettaessa. Kampusalueella koettiin pärjättävän englannin kielellä. Kieliopinnot vaihdon aikana kuitenkin paransivat japaninkielen taitoa ja auttoivat siten selviytymään vastaantulevista tilanteista paremmin.
Yhteistä haastateltaville oli myös alkusokin ilmeneminen, johon kieliongelmien lisäksi liittyi lievä eristäytyneisyyden tunne. Tästä huolimatta kaikki kuitenkin loivat kontakteja sekä paikallisiin että muihin vaihto-opiskelijoihin. Muiden suomalaisten vihto-opiskelijoiden läsnäoloa ei kuitenkaan pidetty välttämättömänä, vaikka mahdollisuus puhua suomen kieltä ja ilmaista itseään suomalaiselle identiteetille luonnollisella tavalla koettiin mukavaksi.
Tutkimusongelmaan saatiin vastaus osittain. Eri kulttuurisokin vaiheita ei onnistuttu tunnistamaan aineiston perusteella. Tähän vaikutti osaltaan tutkijan kokemattomuus tutkimushaastattelijana ja se, etteivät tukittavat itse jäsentäneet vaihtokokemustaan kulttuurisokkiin liittyvän oman käyttäytymisen ja suhtautumistavan muutoksen kautta.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla kolmea Laurean Japanissa opiskelijavaihtonsa viettänyttä henkilöä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla joulukuun 2009 aikana. Teemahaastattelun ollessa aineistonkeruumenetelmänä, haastateltavat saivat itse tuoda ilmi vaihtokokemukseensa liittyviä merkityksiä. Kolme haastattelua koettiin riittäväksi määräksi haastatteluista kertyvän aineiston määrän arvioinnin jälkeen. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Suurimmaksi haasteeksi opiskelijavaihdon aikana osoittautui kieli. Kielitaidon puuttuminen aiheutti varsinkin alussa haasteita itsenäiselle selviytymiselle esimerkiksi matkustettaessa. Kampusalueella koettiin pärjättävän englannin kielellä. Kieliopinnot vaihdon aikana kuitenkin paransivat japaninkielen taitoa ja auttoivat siten selviytymään vastaantulevista tilanteista paremmin.
Yhteistä haastateltaville oli myös alkusokin ilmeneminen, johon kieliongelmien lisäksi liittyi lievä eristäytyneisyyden tunne. Tästä huolimatta kaikki kuitenkin loivat kontakteja sekä paikallisiin että muihin vaihto-opiskelijoihin. Muiden suomalaisten vihto-opiskelijoiden läsnäoloa ei kuitenkaan pidetty välttämättömänä, vaikka mahdollisuus puhua suomen kieltä ja ilmaista itseään suomalaiselle identiteetille luonnollisella tavalla koettiin mukavaksi.
Tutkimusongelmaan saatiin vastaus osittain. Eri kulttuurisokin vaiheita ei onnistuttu tunnistamaan aineiston perusteella. Tähän vaikutti osaltaan tutkijan kokemattomuus tutkimushaastattelijana ja se, etteivät tukittavat itse jäsentäneet vaihtokokemustaan kulttuurisokkiin liittyvän oman käyttäytymisen ja suhtautumistavan muutoksen kautta.