Keskosuuteen liittyvät toimintakyvyn ongelmat aistitiedon käsittelyn näkökulmasta : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Niutanen, Ulla (2016)
Niutanen, Ulla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127456
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy HYKS Lasten ja nuorten sairaalan sekä Aalto-yliopiston pitkittäistutkimushankkeen Keskosen Keskushermoston Kehittyminen (KeKeKe) toimintaterapiaosuuteen. Tavoitteena oli selventää ja ymmärtää mekanismeja, jotka vaikeuttavat keskosena syntyneen lapsen toimintakykyä ja osallistumista arjessa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, miten keskosena syntyneiden lasten toimintakyvyn ongelmia on selitetty aistitiedon käsittelyn eli Ayresin sensorisen integraation (ASI-) teoriaa hyödyntävien mittarien avulla. Taustateorioina ovat sekä ASI-teoria että Maailman terveysjärjestön (WHO) Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen lasten ja nuorten versio (ICF-CY).
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutettiin seuraavia kansainvälisiä tietokantojen käyttäen: CINAHL-EBSCOhost, Cochrane, Ovid, PubMed ja Science Direct. Haku tuotti 2574 tulosta. Kriteerit täyttäviä artikkeleita löytyi 12, joista yksi oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, yksi satunnaiskontrolloitu tutkimus ja kymmenen alkuperäistutukimusta. Artikkelit olivat vuosilta 2011–2016.
Katsaustutkimuksiin osallistuneita lapsia oli 4172, ja ikähajonta oli 4kk–8v11kk. Ikärakenne painottui varhaislapsuuteen. Puolet tutkimuksista koski korkeintaan 24kk:n ikäisiä, ja kahdessa artikkelissa oli tutkittu kouluikäisiä. Seitsemässä tutkimuksessa käytettiin vanhemmille osoitettuja Sensory Profile -kyselyjä (SP). Test of Sensory Functions in Infants (TSFI) esiintyi kolmessa tutkimuksessa ja Sensory Integration and Praxis Test (SIPT) kerran.
Keskosena syntyneillä lapsilla on täysaikaisina syntyneitä enemmän sensorisen proses-soinnin häiriötä. Keskoslasten sensorisen prosessoinnin ongelmilla ja motorisilla kyvyillä on yhteys. Sensorinen prosessoinnin yhteydestä kognitiiviseen kehitykseen on ristiriitaisia tuloksia. Yhteydestä kielelliseen kehitykseen ei ole riittävästi vertailukelpoisia tuloksia.
Keskosena syntyneiden lasten tutkimuksia on tehty niukasti ASI-testimittareilla. Tutkimuskentässä on sekä tutkittavien iän että käytettyjen mittarien perusteella aukkoja. Tarvitaan lisää tutkimusta ja erityisesti ASI-teoriaa riittävän kattavasti hyödyntäen. Tarkastelua on tarve laajentaa päiväkoti- ja kouluikäisten ASI-tutkimuksiin. Muun muassa aistitiedon käsittelyn ja motoriikan laadun yhteyden tarkka kartoittaminen on tarpeen.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutettiin seuraavia kansainvälisiä tietokantojen käyttäen: CINAHL-EBSCOhost, Cochrane, Ovid, PubMed ja Science Direct. Haku tuotti 2574 tulosta. Kriteerit täyttäviä artikkeleita löytyi 12, joista yksi oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, yksi satunnaiskontrolloitu tutkimus ja kymmenen alkuperäistutukimusta. Artikkelit olivat vuosilta 2011–2016.
Katsaustutkimuksiin osallistuneita lapsia oli 4172, ja ikähajonta oli 4kk–8v11kk. Ikärakenne painottui varhaislapsuuteen. Puolet tutkimuksista koski korkeintaan 24kk:n ikäisiä, ja kahdessa artikkelissa oli tutkittu kouluikäisiä. Seitsemässä tutkimuksessa käytettiin vanhemmille osoitettuja Sensory Profile -kyselyjä (SP). Test of Sensory Functions in Infants (TSFI) esiintyi kolmessa tutkimuksessa ja Sensory Integration and Praxis Test (SIPT) kerran.
Keskosena syntyneillä lapsilla on täysaikaisina syntyneitä enemmän sensorisen proses-soinnin häiriötä. Keskoslasten sensorisen prosessoinnin ongelmilla ja motorisilla kyvyillä on yhteys. Sensorinen prosessoinnin yhteydestä kognitiiviseen kehitykseen on ristiriitaisia tuloksia. Yhteydestä kielelliseen kehitykseen ei ole riittävästi vertailukelpoisia tuloksia.
Keskosena syntyneiden lasten tutkimuksia on tehty niukasti ASI-testimittareilla. Tutkimuskentässä on sekä tutkittavien iän että käytettyjen mittarien perusteella aukkoja. Tarvitaan lisää tutkimusta ja erityisesti ASI-teoriaa riittävän kattavasti hyödyntäen. Tarkastelua on tarve laajentaa päiväkoti- ja kouluikäisten ASI-tutkimuksiin. Muun muassa aistitiedon käsittelyn ja motoriikan laadun yhteyden tarkka kartoittaminen on tarpeen.