Kinect sulautetuissa järjestelmissä
Helminen, Olli (2016)
Helminen, Olli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168050
Tiivistelmä
Kinect on Microsoftin Xboxille luoma laite, jonka pääasiallinen tarkoitus on pelien pelaaminen ihmisen kehon avulla, mutta sen edistykselliset ominaisuudet suhteessa sen myyntihintaan ovat tehneet siitä halutun sensorin sulautettujen järjestelmien projekteissa. Kinectin ominaisuuksiin kuuluvat videokuvan lisäksi millimetrin tarkkuuteen pystyvä syvyyskuva, infrapunakamera, liikkeiden tunnistusominaisuudet, puheen tunnistaminen erillisen kirjaston avulla sekä ihmisen kehon tunnistaminen.
Kinectin käyttämiseen tarvitaan Microsoftin tarjoama kirjasto jonka asentamalla tulee samalla asennettua Kinectin tarvitsemat ajurit ja kirjastot. Tietokoneessa täytyy myös olla USB 3 -portti, sillä Kinect vaatii toimiakseen USB 3 -väylän datansiirtoon. Kirjaston avulla voidaan hallita Kinectin ominaisuuksia pienen tutustumisen jälkeen ja Microsoft tarjoaa siihen liittyen suhteellisen hyvän kuvauksen eri funktiosta ja niiden toiminnasta. Kuinka niitä lopulta käytetään jää pelkkien kuvausten tutkimisella hankalaksi ja tarkoituksena onkin helpottaa Kinectin käyttöönottamista sulautettujen järjestelmien projekteissa.
Microsoft on myös luonut työkaluja omien eleiden luomista varten. Visual Gesture Builder -työkalun ja Kinect-studio nimisillä ohjelmilla voidaan luoda omia elekirjastoja joilla helpotetaan eleiden käyttämistä ja niiden prosessointia ohjelmoinnissa. Ei tarvita erikseen itse kirjoitettua koodia eleiden tunnistamiseen kun ne voidaan nauhoittaa ja opettaa kirjastolle jota voidaan referoida koodissa, kun halutaan vastaanottaa eleitä.
Kinect on käytössä jo erilaisissa projekteissa. DARPA käyttää Kinectiä posttraumaattisen stressireaktion tunnistamiseen ja diagnosointiin sotilailla sekä NASA esimerkiksi on demonstroinut Kinectin käyttöä robotteja ohjattaessa. Kinectiä voidaan myös käyttää perinteisenä konenäkönä vaikkapa roboteissa.
Kinectin käyttämiseen tarvitaan Microsoftin tarjoama kirjasto jonka asentamalla tulee samalla asennettua Kinectin tarvitsemat ajurit ja kirjastot. Tietokoneessa täytyy myös olla USB 3 -portti, sillä Kinect vaatii toimiakseen USB 3 -väylän datansiirtoon. Kirjaston avulla voidaan hallita Kinectin ominaisuuksia pienen tutustumisen jälkeen ja Microsoft tarjoaa siihen liittyen suhteellisen hyvän kuvauksen eri funktiosta ja niiden toiminnasta. Kuinka niitä lopulta käytetään jää pelkkien kuvausten tutkimisella hankalaksi ja tarkoituksena onkin helpottaa Kinectin käyttöönottamista sulautettujen järjestelmien projekteissa.
Microsoft on myös luonut työkaluja omien eleiden luomista varten. Visual Gesture Builder -työkalun ja Kinect-studio nimisillä ohjelmilla voidaan luoda omia elekirjastoja joilla helpotetaan eleiden käyttämistä ja niiden prosessointia ohjelmoinnissa. Ei tarvita erikseen itse kirjoitettua koodia eleiden tunnistamiseen kun ne voidaan nauhoittaa ja opettaa kirjastolle jota voidaan referoida koodissa, kun halutaan vastaanottaa eleitä.
Kinect on käytössä jo erilaisissa projekteissa. DARPA käyttää Kinectiä posttraumaattisen stressireaktion tunnistamiseen ja diagnosointiin sotilailla sekä NASA esimerkiksi on demonstroinut Kinectin käyttöä robotteja ohjattaessa. Kinectiä voidaan myös käyttää perinteisenä konenäkönä vaikkapa roboteissa.