Pörssitiedotteet uutisten lähteinä – Mikä päätyy tiedotteesta verkkoon?
Saukkonen, Laura (2016)
Saukkonen, Laura
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188426
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin hyvän pörssitiedotteen ominaisuuksia ja pörssitiedotteiden käyttöä verkkouutisoinnissa. Tutkimus toteutettiin seuraamalla 12.4.2016 julkaistujen pörssitiedotteiden hyödyntämistä yhteensä kymmenen median verkkouutisissa.
Teoriaosassa käsiteltiin ensin onnistuneen tiedotteen ominaisuuksia ja sen jälkeen verrattiin yleisen tiedottamisen ohjeita pörssitiedottamiseen. Suurin ero pörssitiedottamisen ja perinteisen tiedottamisen välillä oli tiedonantovelvollisuus, joka velvoittaa pörssiyhtiöt julkaisemaan tiedotteet ilman viivytyksiä.
Opinnäytetyössä otettiin määrällisen sisällönanalyysin keinoin selvää siitä, kuinka paljon pörssitiedotteita hyödynnettiin yhden päivän verkkouutisoinnissa. Lisäksi näytenäkökulman avulla arvioitiin tiedotteiden onnistuneisuutta ja vertailtiin alkuperäisiä tiedotteita ja uutisia.
Päivän aikana julkaistiin 15 tiedotetta, joista neljä ylitti uutiskynnyksen. Yhteensä näistä neljästä tiedotteesta kirjoitettiin 36 uutista. Uutiskynnyksen ylitykseen vaikutti erityisesti aiheen ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yleinen kiinnostavuus. Kolme neljästä uutisoidusta tiedotteesta käsitteli yhtiön tulevaisuutta.
Päivän aikana julkaistut tiedotteet olivat asiasisällöltään onnistuneita, mutta niissä oli runsaasti vaikeita termejä ja yksipuolisia lauserakenteita. Sivulauseita käytettiin niukasti.
Suurimmassa osassa uutisia säilytettiin tiedotteen näkökulma ja 58 prosentissa uutisista käytettiin lähteenä vain alkuperäistä tiedotetta. Tiedotteen tekstiä kopioitiin uutisiin sekä suoraan että muuteltuna. Muutokset koskivat pääasiassa otsikoita, sanajärjestystä ja päälauseiden muuttamista pää- ja sivulauseiksi.
Lopussa tutkimustuloksista esitettiin johtopäätöksiä ja jatkotutkimusehdotuksia sekä arvioitiin tutkimuksen onnistumista ja luotettavuutta.
Teoriaosassa käsiteltiin ensin onnistuneen tiedotteen ominaisuuksia ja sen jälkeen verrattiin yleisen tiedottamisen ohjeita pörssitiedottamiseen. Suurin ero pörssitiedottamisen ja perinteisen tiedottamisen välillä oli tiedonantovelvollisuus, joka velvoittaa pörssiyhtiöt julkaisemaan tiedotteet ilman viivytyksiä.
Opinnäytetyössä otettiin määrällisen sisällönanalyysin keinoin selvää siitä, kuinka paljon pörssitiedotteita hyödynnettiin yhden päivän verkkouutisoinnissa. Lisäksi näytenäkökulman avulla arvioitiin tiedotteiden onnistuneisuutta ja vertailtiin alkuperäisiä tiedotteita ja uutisia.
Päivän aikana julkaistiin 15 tiedotetta, joista neljä ylitti uutiskynnyksen. Yhteensä näistä neljästä tiedotteesta kirjoitettiin 36 uutista. Uutiskynnyksen ylitykseen vaikutti erityisesti aiheen ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yleinen kiinnostavuus. Kolme neljästä uutisoidusta tiedotteesta käsitteli yhtiön tulevaisuutta.
Päivän aikana julkaistut tiedotteet olivat asiasisällöltään onnistuneita, mutta niissä oli runsaasti vaikeita termejä ja yksipuolisia lauserakenteita. Sivulauseita käytettiin niukasti.
Suurimmassa osassa uutisia säilytettiin tiedotteen näkökulma ja 58 prosentissa uutisista käytettiin lähteenä vain alkuperäistä tiedotetta. Tiedotteen tekstiä kopioitiin uutisiin sekä suoraan että muuteltuna. Muutokset koskivat pääasiassa otsikoita, sanajärjestystä ja päälauseiden muuttamista pää- ja sivulauseiksi.
Lopussa tutkimustuloksista esitettiin johtopäätöksiä ja jatkotutkimusehdotuksia sekä arvioitiin tutkimuksen onnistumista ja luotettavuutta.