Esimiestyössä onnistumisen edellytykset
Nguyen Thi, Thao (2016)
Nguyen Thi, Thao
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201605188470
https://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-201605188470
Tiivistelmä
Esimiestyö on käsitteenä laaja kokonaisuus - se on pääosaksi työntekijöiden johtamista, mutta siihen kuuluu myös työn hallinnollinen puoli. Hyvä ja onnistunut esimies taitaa nämä molemmat kokonaisuudet omassa työssään. Tässä opinnäytetyössä esimiestyötä tarkastellaan lähiesimiestyö tasolla ja työn tutkimusongelmana on esimiestyössä onnistumisen edellytykset. Opinnäytetyö aiheeseen päädyttiin omasta kiinnostuksesta esimiestyötä kohtaan sekä halu selvittää esimiestyöhön tarvittavat ominaisuudet ja taidot työtehtävien suorittamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää esimiehen ominaisuudet, taidot sekä tiedot ja muut tärkeät seikat, jotka vaikuttaisivat esimiehentyön onnistuneeseen suorittamiseen.
Opinnäytetyön alaongelmina ovat esimiehen johtamistyylit, erilaisiin alaistyyppeihin suhtautuminen ja palautteiden antaminen, esimiehen läsnäolon tärkeys, käytettävyys ja keskustelevuus, työilmapiiristä – ja tiedottamisesta huolehtiminen työpaikalla, työtehtävien delegointi ja viimeisenä alaongelmana on esimiehen juridinen osaaminen.
1940–1960-luvulla johtamistyyliä tutkittiin tehokkaasti ja tutkimus jakoi esimiehen johtamistyyliä karkeasti kahteen luokkaan: autoritaariseen ja demokraattiseen johtamistyylin. Alaiset, jotka vaativat paljon esimiehen huomiota ja aikaa jaettiin kolmeen ryhmään 1) huonosti suoriutuvat alaiset 2) avainhenkilöt 3) aikaa vievät alaiset, jotka eivät tuo hyötyä yritykselle. Ollakseen onnistunut esimies on hänen tiedettävä ja ymmärrettävä työlainsäädännön asettamat säännöt ja rajoitukset. Esimiehelle tärkeimmät työlainsäädännöt ovat muuan muussa: työsopimuslaki, laki yksityisyyden suojasta, työturvallisuus laki, tasa-arvo laki naisten ja miesten keskuudessa ja työaikalaki.
Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuteen perustavana kirjoituspöytätutkimuksena. Opinnäytetyön empiirisessä osassa on käytetty hyväksi teemahaastattelua, jossa haastateltiin eri yrityksien esimiehiä sekä työntekijöitä. Haastateltavat eivät ole toisilleen tuttuja, eivätkä linkity mitenkään toisiinsa. Haastateltavina oli yhteensä 12 henkilöä, joista puolet on esimiestyötehtävässä ja loput esimiehen alaisuudessa työskenteleviä henkilöitä. Teemahaastattelun kysymykset olivat pääosiksi avoimia kysymyksiä, joihin ei voitu vastata ”kyllä” tai ”ei.” Kysymyksiä oli yhteensä kaikkiaan 18 kappaletta.
Opinnäytetyön empiirisen osuuden tarkoituksena on heijastaa teoreettisen osuuden paikkansa pitävyyttä. Haastattelutuloksien yhteen kokoamiseen jälkeen tulokseksi saatiin luotettava kokonaisuus. Opinnäytetyön viimeisessä luvussa on omaa pohdintaa opinnäytetyön prosessista, omia mielipideitä sekä pohdintaa tutkimustuloksen luotettavuudesta.
Opinnäytetyön alaongelmina ovat esimiehen johtamistyylit, erilaisiin alaistyyppeihin suhtautuminen ja palautteiden antaminen, esimiehen läsnäolon tärkeys, käytettävyys ja keskustelevuus, työilmapiiristä – ja tiedottamisesta huolehtiminen työpaikalla, työtehtävien delegointi ja viimeisenä alaongelmana on esimiehen juridinen osaaminen.
1940–1960-luvulla johtamistyyliä tutkittiin tehokkaasti ja tutkimus jakoi esimiehen johtamistyyliä karkeasti kahteen luokkaan: autoritaariseen ja demokraattiseen johtamistyylin. Alaiset, jotka vaativat paljon esimiehen huomiota ja aikaa jaettiin kolmeen ryhmään 1) huonosti suoriutuvat alaiset 2) avainhenkilöt 3) aikaa vievät alaiset, jotka eivät tuo hyötyä yritykselle. Ollakseen onnistunut esimies on hänen tiedettävä ja ymmärrettävä työlainsäädännön asettamat säännöt ja rajoitukset. Esimiehelle tärkeimmät työlainsäädännöt ovat muuan muussa: työsopimuslaki, laki yksityisyyden suojasta, työturvallisuus laki, tasa-arvo laki naisten ja miesten keskuudessa ja työaikalaki.
Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuteen perustavana kirjoituspöytätutkimuksena. Opinnäytetyön empiirisessä osassa on käytetty hyväksi teemahaastattelua, jossa haastateltiin eri yrityksien esimiehiä sekä työntekijöitä. Haastateltavat eivät ole toisilleen tuttuja, eivätkä linkity mitenkään toisiinsa. Haastateltavina oli yhteensä 12 henkilöä, joista puolet on esimiestyötehtävässä ja loput esimiehen alaisuudessa työskenteleviä henkilöitä. Teemahaastattelun kysymykset olivat pääosiksi avoimia kysymyksiä, joihin ei voitu vastata ”kyllä” tai ”ei.” Kysymyksiä oli yhteensä kaikkiaan 18 kappaletta.
Opinnäytetyön empiirisen osuuden tarkoituksena on heijastaa teoreettisen osuuden paikkansa pitävyyttä. Haastattelutuloksien yhteen kokoamiseen jälkeen tulokseksi saatiin luotettava kokonaisuus. Opinnäytetyön viimeisessä luvussa on omaa pohdintaa opinnäytetyön prosessista, omia mielipideitä sekä pohdintaa tutkimustuloksen luotettavuudesta.