Kuvataide maahanmuuttajanaisten kuntouttavassa työtoiminnassa
Aho-Kerttula, Outi (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198735
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kuvataidetoimintaa kuntouttavassa työtoiminnassa oleville maahanmuuttajanaisille. Kuvataidetoiminnassa sovellettiin ekspressiivisen kuvataideterapian menetelmiä. Toiminnan tarkoituksena oli aktivoida maahanmuuttajanaisia ilmaisemaan ja jäsentämään omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Merkityksellistä kuvataidetyöskentelyssä oli sen painottuminen toiminnallisuuteen. Kuvallista ilmaisua oli mahdollista käyttää puheen asemasta tai sen apuna sekä yleisesti itseilmaisun välineenä. Monikulttuurisessa sosiaalityössä mahdollistetaan kuvataideterapeuttisten menetelmien avulla asiakkaan omien voimavarojen tunnistaminen sekä sen havaitseminen, missä on onnistuttu ja mitkä ratkaisut ovat olleet oikeita. Taidetoiminnan on todettu olevan yksi parhaista tavoista kehittää luovaa ilmaisukykyä. Ekspressiivisen kuvataideterapian menetelmissä olennaista on itse luova prosessi, ei niinkään taiteen tekemisen taito. Keskeisessä roolissa ovat luovuuden ja mielikuvituksen lisäksi mahdollisimman kokonaisvaltainen ja kritiikitön työskentely.
Neljä kertaa kokoontunut ryhmä muodostui kuudesta maahanmuuttajanaisesta, jotka olivat iältään 30 - 54-vuotiaita. Heidän lähtömainaan olivat Venäjä, Ruanda ja Burma. Suomessa naiset olivat asuneet keskimäärin 6 - 8 vuotta. Täällä hankittu työkokemus oli saatu työkokeilun ja kuntouttavaan työtoiminnan kautta. Suurimpia työllistymisen esteitä heidän kohdallaan ovat heikko suomen kielen taito sekä eräänlainen näköalattomuus.
Jokaisen ryhmäkerran lopussa osallistujilla oli mahdollista sekä antaa haluamaansa palautetta että kertoa toiminnan aikana heränneistä ajatuksista. Toiminnasta saatu myönteinen palaute sekä aktiivinen osallistuminen tukevat näkemystä menetelmän soveltumisesta osaksi maahanmuuttajanaisten ryhmätoimintaa. Omien teosten avulla osallistujilla oli selvästi mahdollista tuoda esille myös tulevaisuutta koskevia ajatuksia, toiveita ja tavoitteita. Opinnäytetyössä testattua toimintamallia voidaan jatkossa hyödyntää toteutettaessa vastaavan tyyppistä ryhmätoimintaa tämän tyyppisille asiakasryhmille. Teoksista koottu työsaliin ripustettu näyttely toi voimaannuttavaa näkyvyyttä naisten toiminnalle.
Neljä kertaa kokoontunut ryhmä muodostui kuudesta maahanmuuttajanaisesta, jotka olivat iältään 30 - 54-vuotiaita. Heidän lähtömainaan olivat Venäjä, Ruanda ja Burma. Suomessa naiset olivat asuneet keskimäärin 6 - 8 vuotta. Täällä hankittu työkokemus oli saatu työkokeilun ja kuntouttavaan työtoiminnan kautta. Suurimpia työllistymisen esteitä heidän kohdallaan ovat heikko suomen kielen taito sekä eräänlainen näköalattomuus.
Jokaisen ryhmäkerran lopussa osallistujilla oli mahdollista sekä antaa haluamaansa palautetta että kertoa toiminnan aikana heränneistä ajatuksista. Toiminnasta saatu myönteinen palaute sekä aktiivinen osallistuminen tukevat näkemystä menetelmän soveltumisesta osaksi maahanmuuttajanaisten ryhmätoimintaa. Omien teosten avulla osallistujilla oli selvästi mahdollista tuoda esille myös tulevaisuutta koskevia ajatuksia, toiveita ja tavoitteita. Opinnäytetyössä testattua toimintamallia voidaan jatkossa hyödyntää toteutettaessa vastaavan tyyppistä ryhmätoimintaa tämän tyyppisille asiakasryhmille. Teoksista koottu työsaliin ripustettu näyttely toi voimaannuttavaa näkyvyyttä naisten toiminnalle.