Kuinka valita oikeat työkalut : Elokuvaajan haasteet kuvausvälineen valinnassa
Rinta-Valkama, Sakari (2016)
Rinta-Valkama, Sakari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208882
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kameran valintaan liittyviä kysymyksiä eritoten kuvaajan näkökulmasta. Pyrkimys on selvittää, mitä tulee huomioida kuvausvälineestä päätettäessä koko elokuvan tekoprosessin kannalta. Kuvaajan tehtävä on toimia teknis-taiteellisena työnjohtajana ja elokuvan visuaalisen ilmeen laadunvalvojana ennakkosuunnittelusta aina lopulliseen esityskopioon. Kameravalintaan liittyy laajaa ymmärrystä elokuvan tavoitteista ja monialaista tietotaitoa sekä sosiaalista kanssakäyntiä, mikä kaikki vaikuttaa lopulliseen päätökseen.
Opinnäytetyössä käsitellään kysymystä teknisestä, taiteellisesta ja taloudellisesta näkökulmasta erilaiset lopputuotteet huomioiden. Aihetta tarkastellaan lähihistoriasta tämän päivän tilanteeseen ja mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin. Pääasiassa keskitytään 2000-luvulle ja nykyhetkeen. Teknisessä osiossa syvennytään eteenkin digitaalisen elokuvakameran kuvaus- ja tallennusteknisiin ominaisuuksiin. Huomioon on otettu elokuvan tekoprosessin eri työvaiheet, jotka vaikuttavat kameran valintaan ja työnkulkua pyritään valottamaan yksityiskohtaisesti. Esimerkkitapauksessa syvennytään ratkaisuihin, jotka ovat osoittautuneet merkittäviksi elokuvan kuvaamisen kannalta.
Opinnäytetyö perustuu tekijän omiin havaintoihin ja kokemukseen elokuva- ja TV-alalla, ajankohtaisiin lehti- ja verkkoartikkeleihin ja alan kirjallisuuteen. Opinnäytetyöhön on haastateltu useampaa sukupolvea edustavia suomalaisen elokuva-alan huippuja. Haastateltavina on ollut eritoten kuvaajia sekä jälkituotannosta ja värimäärittelystä vastaavia henkilöitä. Myös kamera-assistentin ja tuottajan näkökulma on otettu huomioon.
Kameravalinta on lopulta usean asian summa, ennen kaikkea tulee ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Kuvaajan tulee ottaa huomioon kokonaisbudjetti, osata kommunikoida eri osastojen välillä ja pitää mielessä elokuvan tekotapa – metodi – ja tehdä päätökset taiteelliset tavoitteet edellä. Kameran valinnan tulee tukea koko tekoprosessia ja olla mahdollisimman huomaamaton elementti sisällön taltioimiseen ja materiaalin työstämiseen jälkitöissä lopulliseen muotoonsa. Kuvaajan ei tarvitse osata jokaista kameraa ja ohjelmistoa ulkoa, mutta täytyy ymmärtää kameroiden yksilölliset ominaisuudet ja tunnistaa sopivat käyttömahdollisuudet, joiden perusteella elokuva saadaan toteutettua.
Opinnäytetyössä käsitellään kysymystä teknisestä, taiteellisesta ja taloudellisesta näkökulmasta erilaiset lopputuotteet huomioiden. Aihetta tarkastellaan lähihistoriasta tämän päivän tilanteeseen ja mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin. Pääasiassa keskitytään 2000-luvulle ja nykyhetkeen. Teknisessä osiossa syvennytään eteenkin digitaalisen elokuvakameran kuvaus- ja tallennusteknisiin ominaisuuksiin. Huomioon on otettu elokuvan tekoprosessin eri työvaiheet, jotka vaikuttavat kameran valintaan ja työnkulkua pyritään valottamaan yksityiskohtaisesti. Esimerkkitapauksessa syvennytään ratkaisuihin, jotka ovat osoittautuneet merkittäviksi elokuvan kuvaamisen kannalta.
Opinnäytetyö perustuu tekijän omiin havaintoihin ja kokemukseen elokuva- ja TV-alalla, ajankohtaisiin lehti- ja verkkoartikkeleihin ja alan kirjallisuuteen. Opinnäytetyöhön on haastateltu useampaa sukupolvea edustavia suomalaisen elokuva-alan huippuja. Haastateltavina on ollut eritoten kuvaajia sekä jälkituotannosta ja värimäärittelystä vastaavia henkilöitä. Myös kamera-assistentin ja tuottajan näkökulma on otettu huomioon.
Kameravalinta on lopulta usean asian summa, ennen kaikkea tulee ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Kuvaajan tulee ottaa huomioon kokonaisbudjetti, osata kommunikoida eri osastojen välillä ja pitää mielessä elokuvan tekotapa – metodi – ja tehdä päätökset taiteelliset tavoitteet edellä. Kameran valinnan tulee tukea koko tekoprosessia ja olla mahdollisimman huomaamaton elementti sisällön taltioimiseen ja materiaalin työstämiseen jälkitöissä lopulliseen muotoonsa. Kuvaajan ei tarvitse osata jokaista kameraa ja ohjelmistoa ulkoa, mutta täytyy ymmärtää kameroiden yksilölliset ominaisuudet ja tunnistaa sopivat käyttömahdollisuudet, joiden perusteella elokuva saadaan toteutettua.