Vaihto-opiskelu restonomin työllistymiseen ja työelämävalmiuksiin vaikuttavana tekijänä
Koskeva, Nina (2016)
Koskeva, Nina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605229111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605229111
Tiivistelmä
Vaihto-opintojen suosio osana ammattikorkeakoulututkintoa on kasvanut yli kolmanneksen 2000-luvun aikana, ja erityisesti restonomit ovat aktiivisia vaihto-opintoihin lähtijöitä. Opiskelijoita kannustetaan lähtemään ulkomaille vaihto-opintoihin, mutta mikä on opiskelijan saama hyöty vaihto-opinnoista? Kasvava kansainvälisyys hotelli-, ravintola- ja matkailualalla luo uusia haasteita työympäristölle, ja työnantajat kaipaavat kansainvälisiä osaajia riveihinsä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko vaihto-opinnoista hyötyä restonomin työllistymisen ja työelämävalmiuksien kannalta.
Teoriaohjaavan tutkimuksen tietopohjana on käytetty vaihto-opiskelun, restonomin työllis-tymisen sekä työelämävalmiuksien määritelmiä, sekä aihealueista aikaisemmin tutkittua tietoa. Kulttuuriosaamisen ja kansainvälisen osaamisen on väitetty kasvavan kansainvälis-ten kokemusten myötä, mutta työnantajat eivät tunnista näitä osaajia työmarkkinoilla. Rekrytointiprosessissa kiinnitetään huomiota työnhakijan kompetensseihin, osaamiseen ja kvalifikaatioihin. Kaiken lähtökohtana rekrytoinnissa ovat rekrytointikriteerit. Restonomilla on mahdollisuudet työllistyä alalla erilaisiin työtehtäviin, ja alan osaamistarpeet vaativatkin laaja-alaista osaamista, jota pelkkä koulutus ei välttämättä voi tarjota. Restonomin koulutus valmistaa ammattilaisia alan työelämään, mutta myös yleisistä työelämävalmiuksista voi olla hyötyä tällä alalla. Tämän tutkimuksen tietoperusta koostuu edellä mainituista osioista.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla restonomitutkinnon aikana vaihto-opiskelun suorittaneita, alle viisi vuotta sitten valmistuneita restonomeja, sekä alan rekrytoijia. Työnantajan näkökulmasta tutkimuksessa on selvitetty, mitä he odottavat työnhakijalta ja miten he suhtautuvat vaihto-opiskelu suoritukseen rekrytointiprosessissa. Alumnit ovat kertoneet kokemuksistaan vaihto-opiskelun hyödyllisyydestä työllistymisessä ja työelämässä pärjäämisessä. Yhdistettynä työnantajan, sekä työnhakijan ja tekijän näkökulmat vastaavat paremmin tutkimuskysymykseen. Jokaisesta neljästä restonomitutkinnon koulutusohjelmasta on haastateltu valmistunutta alumnia sekä kahta hotelli- ja ravintola-alan rekrytoijaa.
Tutkimuksen mukaan haastatellut rekrytoijat ottavat vaihto-opiskelun käsiteltäväksi työhaastattelussa työkokemuksen tavoin. Yhdeltäkään alumnilta ei ole kuitenkaan kysytty mi-tään vaihto-opintokokemuksesta työhaastatteluissa. Rekrytoijien mielestä vaihto-opinnot ovat hyödyllisiä työllistymisen kannalta, mikäli työnhakija osaa kertoa, mitä hän on oppinut vaihto-opintojaksolla. Alumnit eivät koe vaihto-opintojen vaikuttavan työllistymiseensä. Työnantajat näkevät vaihto-opintojen vaikuttavan positiivisesti työntekijän kykyihin suoriutua työtehtävistä. Myös alumnit kokevat vaihto-opintojen vaikuttavan päivittäiseen työelämään positiivisella tavalla. Vaihto-opinnot vaikuttivat myös yhden alumnin urasuunnitelmiin, uusien työllistymisvaihtoehtojen näkemisen myötä. Kaiken kaikkiaan vaihto-opinnot ovat hyödyllisiä restonomin työelämävalmiuksien kannalta, ja tapauskohtaisesti työllistymisen kannalta.
Teoriaohjaavan tutkimuksen tietopohjana on käytetty vaihto-opiskelun, restonomin työllis-tymisen sekä työelämävalmiuksien määritelmiä, sekä aihealueista aikaisemmin tutkittua tietoa. Kulttuuriosaamisen ja kansainvälisen osaamisen on väitetty kasvavan kansainvälis-ten kokemusten myötä, mutta työnantajat eivät tunnista näitä osaajia työmarkkinoilla. Rekrytointiprosessissa kiinnitetään huomiota työnhakijan kompetensseihin, osaamiseen ja kvalifikaatioihin. Kaiken lähtökohtana rekrytoinnissa ovat rekrytointikriteerit. Restonomilla on mahdollisuudet työllistyä alalla erilaisiin työtehtäviin, ja alan osaamistarpeet vaativatkin laaja-alaista osaamista, jota pelkkä koulutus ei välttämättä voi tarjota. Restonomin koulutus valmistaa ammattilaisia alan työelämään, mutta myös yleisistä työelämävalmiuksista voi olla hyötyä tällä alalla. Tämän tutkimuksen tietoperusta koostuu edellä mainituista osioista.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla restonomitutkinnon aikana vaihto-opiskelun suorittaneita, alle viisi vuotta sitten valmistuneita restonomeja, sekä alan rekrytoijia. Työnantajan näkökulmasta tutkimuksessa on selvitetty, mitä he odottavat työnhakijalta ja miten he suhtautuvat vaihto-opiskelu suoritukseen rekrytointiprosessissa. Alumnit ovat kertoneet kokemuksistaan vaihto-opiskelun hyödyllisyydestä työllistymisessä ja työelämässä pärjäämisessä. Yhdistettynä työnantajan, sekä työnhakijan ja tekijän näkökulmat vastaavat paremmin tutkimuskysymykseen. Jokaisesta neljästä restonomitutkinnon koulutusohjelmasta on haastateltu valmistunutta alumnia sekä kahta hotelli- ja ravintola-alan rekrytoijaa.
Tutkimuksen mukaan haastatellut rekrytoijat ottavat vaihto-opiskelun käsiteltäväksi työhaastattelussa työkokemuksen tavoin. Yhdeltäkään alumnilta ei ole kuitenkaan kysytty mi-tään vaihto-opintokokemuksesta työhaastatteluissa. Rekrytoijien mielestä vaihto-opinnot ovat hyödyllisiä työllistymisen kannalta, mikäli työnhakija osaa kertoa, mitä hän on oppinut vaihto-opintojaksolla. Alumnit eivät koe vaihto-opintojen vaikuttavan työllistymiseensä. Työnantajat näkevät vaihto-opintojen vaikuttavan positiivisesti työntekijän kykyihin suoriutua työtehtävistä. Myös alumnit kokevat vaihto-opintojen vaikuttavan päivittäiseen työelämään positiivisella tavalla. Vaihto-opinnot vaikuttivat myös yhden alumnin urasuunnitelmiin, uusien työllistymisvaihtoehtojen näkemisen myötä. Kaiken kaikkiaan vaihto-opinnot ovat hyödyllisiä restonomin työelämävalmiuksien kannalta, ja tapauskohtaisesti työllistymisen kannalta.