Päihteitä käyttävien äitien hoito
Jokiniemi, Minna (2016)
Jokiniemi, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239238
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tämänhetkistä tietoa päihteitä käyttävien äitien hoidosta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa päihteitä käyttävien äitien hoidon kehittämiseksi. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus 2000-luvulla tehdyistä, päihteitä käyttävien äitien hoitoon liittyvistä tutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus sisältää 21 kansainvälistä ja Suomalaista väitöskirjaa tai tutkimusartikkelia. Aineisto analyysissa sovellettiin sisällön analyysimenetelmää.
Tuloksena saatiin päihteitä käyttävien äitien hoitoon liittyviksi, keskeisiksi tekijöiksi perhehoito, yksilö- ja ryhmähoito sekä trauman hoito. Päihteitä käyttävien äitien hoidon järjestäminen niin, että se mahdollistaa lapsen mukanaolon lisää äidin hoitomotivaatiota, hoitoon sitoutumista ja tuottaa parempia hoitotuloksia kuin äidin hoito yksin. Oleellista on perhekeskeinen hoito, jossa otetaan huomioon yksilö, pariskunta ja koko perhe. Perhehoidon ja vanhemmuuden tukemisen lisäksi päihteitä käyttävät äidit hyötyvät yksilö- ja ryhmähoidosta sekä monesti myös traumanhoidosta. Päihteitä käyttävien äitien hoidossa moniammatillisen yhteistyön merkitys nousee vahvasti esille. Naiserityinen hoitomalli, jossa päihdehoidon rinnalla otetaan huomioon perhe ja vanhemmuuden tukemisen lisäksi trauman- sekä mielenterveyden ongelmien hoito, on todettu tulokselliseksi hoitomalliksi.
Päihteitä käyttävien äitien hoidon keskittäminen ja riittävän pitkäkestoinen, suunnitelmallinen hoito on tulevaisuuden suuntaus, samoin mahdollisuus hoitaa äitiä ja lasta, koko perhettä yhdessä. Toimiva, moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä parantaa hoidon laatua ja esimerkiksi integroitu yhteistyö päihde- ja mielenterveyshoidon sekä sosiaalityön kesken voi olla asianmukaista. Lisäksi tulisi ottaa huomioon erityisesti naisille suunnattujen päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen.
Tuloksena saatiin päihteitä käyttävien äitien hoitoon liittyviksi, keskeisiksi tekijöiksi perhehoito, yksilö- ja ryhmähoito sekä trauman hoito. Päihteitä käyttävien äitien hoidon järjestäminen niin, että se mahdollistaa lapsen mukanaolon lisää äidin hoitomotivaatiota, hoitoon sitoutumista ja tuottaa parempia hoitotuloksia kuin äidin hoito yksin. Oleellista on perhekeskeinen hoito, jossa otetaan huomioon yksilö, pariskunta ja koko perhe. Perhehoidon ja vanhemmuuden tukemisen lisäksi päihteitä käyttävät äidit hyötyvät yksilö- ja ryhmähoidosta sekä monesti myös traumanhoidosta. Päihteitä käyttävien äitien hoidossa moniammatillisen yhteistyön merkitys nousee vahvasti esille. Naiserityinen hoitomalli, jossa päihdehoidon rinnalla otetaan huomioon perhe ja vanhemmuuden tukemisen lisäksi trauman- sekä mielenterveyden ongelmien hoito, on todettu tulokselliseksi hoitomalliksi.
Päihteitä käyttävien äitien hoidon keskittäminen ja riittävän pitkäkestoinen, suunnitelmallinen hoito on tulevaisuuden suuntaus, samoin mahdollisuus hoitaa äitiä ja lasta, koko perhettä yhdessä. Toimiva, moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä parantaa hoidon laatua ja esimerkiksi integroitu yhteistyö päihde- ja mielenterveyshoidon sekä sosiaalityön kesken voi olla asianmukaista. Lisäksi tulisi ottaa huomioon erityisesti naisille suunnattujen päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen.