Masuunikuonajauheen vaikutus betonin lujuudenkehitykseen
Kinnunen, Wilma (2016)
Kinnunen, Wilma
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239340
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia masuunikuonajauheen vaikutusta betonin lujuuden- ja lämmönkehitykseen erilaisten kokeiden avulla. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta Rudus Oy voi kehittää käytössään olevaa BetoPlus-ohjelmaa masuunikuonamassojen osalta. BetoPlus on Ruduksen käytössä oleva lämmön- ja lujuudenkehityksenseurantaohjelma.
Kokeita varten valmistettiin koekappaleita käyttämällä kolmea eri sideainetta ja jokaisesta koekappaleesta tehtiin neljä suhteitusta eri kuonamäärillä, joissa masuunikuonaa oli 0 %, 25 %, 50 ja 75 % kokonaissideaineen määrästä. Vertailubetonina toimi siis massa, jossa masuunikuonaa ei käytetty. Kokeita oli kokonaisuudessaan kaksitoista. Suhteituksen pohjana käytettiin vihreän betonin reseptiä. Jokaisesta suhteitusreseptistä valmistettiin koekappaleita puristuslujuuskokeisiin ja massasta valmistettiin myös laattoja lämmönkehityksen seurantaa varten. Kokeet suoritettiin Rudus Oy:n Kuopion valmisbetonitehtaalla.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella masuunikuonajauhetta sisältävät betonit voidaan lujuuksiensa perusteella rinnastaa normaaleihin betoneihin. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää BetoPlus-ohjelman kehittämisessä. Tulosten pohjalta masuunikuonamassojen arvoja pystytään tarkentamaan ohjelman ennakkolaskelmiin. Tuloksien avulla ohjelmalla saadaan kuonamassoille tarkemmat lujuudenkehityskäyrät.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia masuunikuonajauheen vaikutusta betonin lujuuden- ja lämmönkehitykseen erilaisten kokeiden avulla. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta Rudus Oy voi kehittää käytössään olevaa BetoPlus-ohjelmaa masuunikuonamassojen osalta. BetoPlus on Ruduksen käytössä oleva lämmön- ja lujuudenkehityksenseurantaohjelma.
Kokeita varten valmistettiin koekappaleita käyttämällä kolmea eri sideainetta ja jokaisesta koekappaleesta tehtiin neljä suhteitusta eri kuonamäärillä, joissa masuunikuonaa oli 0 %, 25 %, 50 ja 75 % kokonaissideaineen määrästä. Vertailubetonina toimi siis massa, jossa masuunikuonaa ei käytetty. Kokeita oli kokonaisuudessaan kaksitoista. Suhteituksen pohjana käytettiin vihreän betonin reseptiä. Jokaisesta suhteitusreseptistä valmistettiin koekappaleita puristuslujuuskokeisiin ja massasta valmistettiin myös laattoja lämmönkehityksen seurantaa varten. Kokeet suoritettiin Rudus Oy:n Kuopion valmisbetonitehtaalla.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella masuunikuonajauhetta sisältävät betonit voidaan lujuuksiensa perusteella rinnastaa normaaleihin betoneihin. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää BetoPlus-ohjelman kehittämisessä. Tulosten pohjalta masuunikuonamassojen arvoja pystytään tarkentamaan ohjelman ennakkolaskelmiin. Tuloksien avulla ohjelmalla saadaan kuonamassoille tarkemmat lujuudenkehityskäyrät.