De värdefulla livsmiljöerna i ekonomiskogarna : Bäckar och rännilar
Sjölander, Johanna (2016)
Sjölander, Johanna
Yrkeshögskolan Novia
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605219041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605219041
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, purojen ja norojen elinympäristöjen puustoisuutta . Työni teoriaosassa tutkin miksi erilaiset tärkeät elinympäristöt on suojeltu metsälain avulla ja miten metsälaki muuttui, kun sitä päivittiin vuonna 2014.
Työ tehtiin systemaattisten ympyräkoealamittausten avulla maastossa. Kaiken kaikkiaan olen tarkastanut yhdeksän Kemiösaaressa sijaitsevaa kohdetta. Mittausten perustella olen laskenut puuston arvoa ja siitä vetänyt johtopäätöksiä metsänomistajien taloudellisesta uhrauksesta. Laskelmat on esitetty taulukoissa.
Tulokset osoittavat, että on olemassa arvokasta metsää purojen ja norojen välittömässä lähiympäristössä. Inventoidut alueet osoittautuivat olevan runsaspuustoisia. Keskimääräi-nen tilavuus alueilla oli 343 m3/ ha. Taloudellinen kuormittavuus riippuu pitkälti metsänomistajan mahdollisuuksista saada valtionkorvauksia, mikä puolestaan riippuu siitä, minkälaisia hakkuumahdollisuuksia metsänomistajalla on kiinteistössään.
Kun metsälaki uudistui, elinympäristöjen käsittelyvaihtoehdot selkiintyivät. Tulkinta-mahdollisuuksia on valitettavasti vieläkin siitä miten elinympäristöt tulee rajata maastossa.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, purojen ja norojen elinympäristöjen puustoisuutta . Työni teoriaosassa tutkin miksi erilaiset tärkeät elinympäristöt on suojeltu metsälain avulla ja miten metsälaki muuttui, kun sitä päivittiin vuonna 2014.
Työ tehtiin systemaattisten ympyräkoealamittausten avulla maastossa. Kaiken kaikkiaan olen tarkastanut yhdeksän Kemiösaaressa sijaitsevaa kohdetta. Mittausten perustella olen laskenut puuston arvoa ja siitä vetänyt johtopäätöksiä metsänomistajien taloudellisesta uhrauksesta. Laskelmat on esitetty taulukoissa.
Tulokset osoittavat, että on olemassa arvokasta metsää purojen ja norojen välittömässä lähiympäristössä. Inventoidut alueet osoittautuivat olevan runsaspuustoisia. Keskimääräi-nen tilavuus alueilla oli 343 m3/ ha. Taloudellinen kuormittavuus riippuu pitkälti metsänomistajan mahdollisuuksista saada valtionkorvauksia, mikä puolestaan riippuu siitä, minkälaisia hakkuumahdollisuuksia metsänomistajalla on kiinteistössään.
Kun metsälaki uudistui, elinympäristöjen käsittelyvaihtoehdot selkiintyivät. Tulkinta-mahdollisuuksia on valitettavasti vieläkin siitä miten elinympäristöt tulee rajata maastossa.