Avanneleikatun potilaan psykososiaalinen tukeminen
Matinlompolo, Elisa (2016)
Matinlompolo, Elisa
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605219026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605219026
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kirjallisuuskatsaus avanneleikatun potilaan psykososiaalisen tuen tarpeista sekä hoitajien antaman tuen menetelmistä. Opinnäytetyöni tavoitteena on tuottaa lisätietoa kirjallisuuskatsauksen avulla hoitajille ja alan opiskelijoille, jota he voivat hyödyntää avanneleikatun potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Työn vaiheita olivat tutkimuskysymysten asettaminen, alkuperäistutkimusten haku ja valinta, sisällönanalyysi sekä tulosten esittäminen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kolme artikkelia sekä yksi Pro gradu -tutkielma. Pääluokat, joihin aineistoa haettiin, olivat avanne, avanneleikattu potilas ja psykososiaalinen tuki.
Kirjallisuudesta selviää, että hoitajan ammatilliseen vastuuseen kuuluu antaa avanneleikatun potilaan tarpeita vastaavaa hoitoa, ohjausta ja tukea. Psy-kososiaalinen tuki avanneleikatun potilaan hoitotyössä on tärkeää, jotta he pystyvät sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja muuttuneeseen minäkuvaansa.
Kaikissa opinnäytetyön alkuperäistutkimuksissa ilmeni, että potilaat tarvitsivat hoitajilta psykososiaalista ja tiedollista tukea. Emotionaalista tukea potilaat ha-lusivat hoitohenkilökunnalta ja omahoitajalta. Omahoitajalle potilaat pystyivät kertomaan asioita ja häntä oli helppo lähestyä. Omahoitaja kantoi huolta myös potilaiden omaisten jaksamisesta. Potilaiden mukaan leikkaukseen ja avantee-seen liittyvien tunteiden käsitteleminen ja henkinen tuki jäivät ohjauksessa osittain vähäisiksi ja keskustelu avannehoitajan kanssa oli pintapuolista. Sosiaalista tukea potilaat halusivat heidän läheisiltään. Myös avannehoitaja oli potilaiden mielestä tärkeä tuen antaja. Avannehoitajalta potilaat saivat tiedollista tukea avanteen kanssa elämiseen. Tiedollinen tuki oli keskustelua potilaan kanssa esimerkiksi ohjautilanteessa. Potilaat olivat myös itse aktiivisia tiedonhakijoita. Kokemuksellinen ja eettinen tieto jäivät potilaiden mielestä vähälle huomiolle.
Hoitajat käyttivät erilaisia tuen menetelmiä avanneleikatun potilaan tukemises-sa. He rohkaisivat potilasta keskustelemaan vaikeista asioista ja ilmaisemaan tunteitaan ohjaustilanteissa. Voimavaraistumisen painottaminen ohjaustilanteissa oli yksi tärkeä menetelmä avannepotilaan tukemisessa ja hoitamisessa. Lisäksi hoitajat käyttivät käsitekartta-menetelmää, joka helpottaa hoitajaa tiedon jäsentämisessä ja auttaa samalla hoitajia tunnistamaan potilaan yksilöllisiä ohjaustarpeita.
Kirjallisuudesta selviää, että hoitajan ammatilliseen vastuuseen kuuluu antaa avanneleikatun potilaan tarpeita vastaavaa hoitoa, ohjausta ja tukea. Psy-kososiaalinen tuki avanneleikatun potilaan hoitotyössä on tärkeää, jotta he pystyvät sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja muuttuneeseen minäkuvaansa.
Kaikissa opinnäytetyön alkuperäistutkimuksissa ilmeni, että potilaat tarvitsivat hoitajilta psykososiaalista ja tiedollista tukea. Emotionaalista tukea potilaat ha-lusivat hoitohenkilökunnalta ja omahoitajalta. Omahoitajalle potilaat pystyivät kertomaan asioita ja häntä oli helppo lähestyä. Omahoitaja kantoi huolta myös potilaiden omaisten jaksamisesta. Potilaiden mukaan leikkaukseen ja avantee-seen liittyvien tunteiden käsitteleminen ja henkinen tuki jäivät ohjauksessa osittain vähäisiksi ja keskustelu avannehoitajan kanssa oli pintapuolista. Sosiaalista tukea potilaat halusivat heidän läheisiltään. Myös avannehoitaja oli potilaiden mielestä tärkeä tuen antaja. Avannehoitajalta potilaat saivat tiedollista tukea avanteen kanssa elämiseen. Tiedollinen tuki oli keskustelua potilaan kanssa esimerkiksi ohjautilanteessa. Potilaat olivat myös itse aktiivisia tiedonhakijoita. Kokemuksellinen ja eettinen tieto jäivät potilaiden mielestä vähälle huomiolle.
Hoitajat käyttivät erilaisia tuen menetelmiä avanneleikatun potilaan tukemises-sa. He rohkaisivat potilasta keskustelemaan vaikeista asioista ja ilmaisemaan tunteitaan ohjaustilanteissa. Voimavaraistumisen painottaminen ohjaustilanteissa oli yksi tärkeä menetelmä avannepotilaan tukemisessa ja hoitamisessa. Lisäksi hoitajat käyttivät käsitekartta-menetelmää, joka helpottaa hoitajaa tiedon jäsentämisessä ja auttaa samalla hoitajia tunnistamaan potilaan yksilöllisiä ohjaustarpeita.