Routing analysis using intermodal transport chains
Ravantti, Hede (2008)
Ravantti, Hede
Lahden ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Tiivistelmä
Tämä tutkielma keskittyy kuljetustason hallintaan integroitujen kuljetusten kuljetuspalvelutuotannossa. DSV Road Oy:lle analysoidaan reititysvaihtoehtoja Suomen ja Iso-Britannian väliselle kumipyöräliikenteelle. Teorian tarkoituksena on määrittää palvelutasomittareita, ottaen kuljetuspalvelut huomioon keskinäisenä osana logistisen ketjun kokonaisuudessa. Kuljetusaikaan, hintaan ja luotettavuuteen liittyvillä suoritemittareilla havaitaan erityinen painopiste kuljetuspalvelutuotannossa. Kuljetushallinnan rooli määritellään osoittamaan operatiivisen suunnittelun, ohjauksen ja seurannan kriittisen merkityksen jatkuvasti olosuhteiltaan vaihtelevassa kuljetustoimintaympäristössä. Kuljetusjärjestelmän tärkeä osa-alue on operatiivisten suunnitelmien vaikutus kokonaisuuteen. Integroidut kuljetukset mahdollistavat paikka- ja aikaerojen synnyttämän kuljetustarpeen suorittamisen, parantaen suorituskykyä yksittäisiin kuljetusmuotoihin verrattuna. Tarkoituksena on havainnollistaa kuljetusmuotoihin liittyviä ominaisuuksia suoritemittareina, ottaen erityisesti huomioon vihreän logistiikan merkitystä intermodaali-kuljetusketjuissa. Kuljetuspalvelutuotanto on jakelukokonaisuus joka muodostuu yksittäisistä toiminnoista. Jatkuvana tavoitteena pyritään tehostamaan fyysisen liikenneverkon käyttöä ja suorituskykyä. Tämä edellyttää tarvittavan infrastruktuurin läsnäoloa. Tutkielmassa, kuljetusyritys DSV Road Oy:n, viennin kappaletavarakuljetuksille etsitään sopivia reititysvaihtoehtoja, ottaen huomioon palvelun vaatimat operatiiviset kriteerit. Hypoteettinen oletus asetetaan jolloin suorat laivayhteydet Suomen ja Iso-Britannian väliltä eliminoidaan. Tarkoituksena on havainnollistaa realistisia reititysvaihtoehtoja käyttäen intermodaali-kuljetusketjuja. Operatiivista hallintaa ja palvelutasomittareita käytetään reittisuoritteiden tarkastelussa. Tutkielma osoittaa, ettei yhtä absoluuttista reititystä löytynyt, vaikkakin yksi neljästä reititysvaihtoehdosta soveltuu parhaiten kappaletavaraliikenteen tuotantoon. Yksikään reitti ei osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi kaikilla suoritealueilla, vaan kaikilla on hyviä ominaisuuksia suoritemittarista riippuen. Yhteenvedoksi voidaan todeta että reititysmahdollisuuksien kasvaessa, palvelutarjonnan joustavuutta voidaan lisätä.