Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Leikkauksen jälkeisen kivunhoidon kirjaaminen Rauman aluesairaalassa
Lummikko, Aino (2016)
Lummikko, Aino
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259873
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten leikkauksen jälkeinen kivunhoidon kirjaaminen toteutuu Rauman aluesairaalan kirurgisella osastolla. Tarkoituksena oli tutkia potilasasiakirjoista kirjaamisen toteutumista kivunhoidon eri osa-alueilla. Rauman aluesairaalassa siirryttiin hoitotyön prosessin mukaiseen kirjaamiseen marraskuussa 2015. Tutkimuksessa hyödynnettiin potilasasiakirjoja sekä vanhan (6.2.2015 – 21.10.2015) että uuden (1.12.2015 - 14.4.2016) kirjaamiskäytännön ajalta. Tavoitteena oli kehittää kirurgisen leikkauspotilaan leikkauksen jälkeistä kivunhoidon kirjaamista. Tavoitteena oli myös vertailla uudesta ja vanhasta kirjaamiskäytännöstä saatuja tuloksia keskenään ja selvittää onko uusi kirjaamiskäytäntö kehittänyt kivunhoidon kirjaamista.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä
asiakirja-analyysina. Aineisto kerättiin sähköisistä potilasasiakirjoista tulosteina. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Rauman aluesairaalan kirurgian vuodeosastolla leikkauksen jälkeisessä hoidossa olleiden potilaiden kivunhoidon kirjaamiset (n=80). Otos muodostui 40 vanhan sekä 40 uuden kirjaamiskäytännön aikaisista hoitokertomuksista. Aineisto analysointiin analysointirungon avulla, joka koostui kivun arvioinnin, kivunhoidon toteuttamisen, kivunhoidon vaikuttavuuden arvioinnin ja lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien osa-alueista. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulokset esitettiin lukumäärinä ja prosentteina ja niitä havainnollistettiin taulukoiden avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kivun arvioinnista oli kirjattu hyvin vähän. Kivunvoimakkuuden mittaamista kipumittarilla ei ollut kirjattu lähes ollenkaan. Kivun voimakkuutta liikkeessä ja levossa oli kirjattu melko vähän. Parhaiten kivun arvioinnista oli kirjattu kivun sijaintia potilaan kertomana. Kivunhoidon toteuttamisesta parhaiten oli kirjattu lääkemäärä ja lääkkeen vahvuus. Kivunhoitomenetelmän tehokkuutta ja kipulääkkeen vaikutusta oli kirjattu melko vähän. Lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä oli käytetty eniten kylmähoitoa. Uusi kirjaamisjärjestelmä oli parantanut lääkkeen määrän, vahvuuden ja antoajan kirjaamista. Uuden kirjaamiskäytännön tuloksissa nämä kolme asiaa oli kirjattu kaikkiin hoitokertomuksiin (n=40).
Jatkotutkimusaiheita Rauman aluesairaalassa voisivat olla kivun voimakkuuden mittaaminen ja kivunhoidon vaikuttavuuden arviointi. Tutkimusaiheet sopisivat
esimerkiksi heräämöön ja päiväkirurgian osastolle.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä
asiakirja-analyysina. Aineisto kerättiin sähköisistä potilasasiakirjoista tulosteina. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Rauman aluesairaalan kirurgian vuodeosastolla leikkauksen jälkeisessä hoidossa olleiden potilaiden kivunhoidon kirjaamiset (n=80). Otos muodostui 40 vanhan sekä 40 uuden kirjaamiskäytännön aikaisista hoitokertomuksista. Aineisto analysointiin analysointirungon avulla, joka koostui kivun arvioinnin, kivunhoidon toteuttamisen, kivunhoidon vaikuttavuuden arvioinnin ja lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien osa-alueista. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulokset esitettiin lukumäärinä ja prosentteina ja niitä havainnollistettiin taulukoiden avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kivun arvioinnista oli kirjattu hyvin vähän. Kivunvoimakkuuden mittaamista kipumittarilla ei ollut kirjattu lähes ollenkaan. Kivun voimakkuutta liikkeessä ja levossa oli kirjattu melko vähän. Parhaiten kivun arvioinnista oli kirjattu kivun sijaintia potilaan kertomana. Kivunhoidon toteuttamisesta parhaiten oli kirjattu lääkemäärä ja lääkkeen vahvuus. Kivunhoitomenetelmän tehokkuutta ja kipulääkkeen vaikutusta oli kirjattu melko vähän. Lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä oli käytetty eniten kylmähoitoa. Uusi kirjaamisjärjestelmä oli parantanut lääkkeen määrän, vahvuuden ja antoajan kirjaamista. Uuden kirjaamiskäytännön tuloksissa nämä kolme asiaa oli kirjattu kaikkiin hoitokertomuksiin (n=40).
Jatkotutkimusaiheita Rauman aluesairaalassa voisivat olla kivun voimakkuuden mittaaminen ja kivunhoidon vaikuttavuuden arviointi. Tutkimusaiheet sopisivat
esimerkiksi heräämöön ja päiväkirurgian osastolle.