Nepalin matkailu vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen
Torvinen, Eira (2016)
Torvinen, Eira
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610096
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe valikoitui omasta henkilökohtaisesta kiinnostuksesta Nepalia ja sen matkailua kohtaan. Kevään 2015 maanjäristys ja sen jälkeiset tapahtumat ovat olleet erittäin haastavia koko maan taloudelle ja erityisesti matkailualalle.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä Nepalin matkailun tila on maanjäristyk-sen jälkeen, millaiset maan kriisinhallintavalmiudet ovat ja millä tavoin Nepali voi pa-rantaa kriisinhallintavalmiuksiaan, jotta maan taloudelle niin tärkeä matkailuala tulevaisuudessa kärsisi mahdollisimman vähän.
Matkailualan merkitys on Nepalille hyvin huomattava. Nepaliin saapui vuonna 2014 790 000 matkailijaa. Ala työllistää noin 426 000 työntekijää ja matkailutulojen osuus 2014 bruttokansantuotteesta on 3,5 %. Matkailun kannalta vetovoimaisimmat tekijät ovat maan rikas ja värikäs kulttuuri, Unescon maailmaperintökohteiksi luokitellut his-torialliset nähtävyydet ja pyhiinvaelluskohteet, Himalajan vuoristojono sekä useat luonnonpuistot. Nepalilla on paljon tarjottavaa matkailulle. SWOT- ja PESTE - ana-lyysit osoittavat, että vahvuuksia ja etenkin mahdollisuuksia on runsaasti ja toimin-taympäristö on suotuisa muutamaa heikkoutta lukuun ottamatta. Turvallisuuden tunne, turvallisuusnäkökohdat ja toimiva kriisinhallinta ovat matkailussa hyvin olennaisia. Maihin, jonka olot ovat epävakaiset, ei matkusteta vaan matkailijat siirtyvät muualle. Nepalissa erilaiset luonnonkatastrofit eivät ole yllätyksiä ja maa järisee kuukausittain. Luonnonkatastrofit (maanjäristykset, tulvat, maanvyörymät, tulipalot ja lumivyöryt) koettelevat Nepalia vuosittain mutta ennakkovalmistautumisella ja toimivalla kriisin-hallinnalla katastrofien aiheuttamia tuhoja voidaan vähentää ja ehkä jopa estää.
Kriisinhallintaa tutkittaessa vertailukohteena käytettiin Japanin kriisinhallintasuunni-telmia ja erityisesti 2011 Sendain maanjäristystä. Sendain maanjäristys oli massiivi-nen katastrofi jopa kriiseihin hyvin valmistautuneelle maalle kuin Japani. Vertailu osoittaa, että molemmilla mailla on osittain samansuuntaiset kriisinhallintasuunnitel-mat mutta perusteellisia eroavaisuuksiakin on. Eroavaisuudet ovat merkittäviä. Japani on luonnonkatastrofeihin valmistautumisessa pioneeri ja Nepali kehitysmaana vasta ponnistelee kohti onnistunutta kriisinhallintaa. Japanissa pelastussuunnitelmia noudatetaan tunnollisesti mutta Nepalissa implementointi ontuu monesta syystä. Nepalin kriiseihin valmistautumista tulee jatkaa ja tehtävää on useiksi vuosiksi. Nepalin hallitusta ja muita viranomaisia tulee motivoida toimimaan tehokkaamman kriisinhallinnan saavuttamiseksi sekä kannustaa heitä implementoimaan tehdyt suunnitelmat loppuun saakka. Nepali voi ottaa enemmän mallia Japanista, sillä Japanin kriisinhal-lintasuunnitelman implementointi on hyvin harjoiteltua, organisoitua ja toimivaa. Nepali tarvitsee asennemuutosta, yhteistyötä ja lisää tietotaitoa kaikilla tasoilla. Nepali etenee pienin askelin kohti toimivaa kriisihallintaa ja turvallisempaa matkailumaata.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä Nepalin matkailun tila on maanjäristyk-sen jälkeen, millaiset maan kriisinhallintavalmiudet ovat ja millä tavoin Nepali voi pa-rantaa kriisinhallintavalmiuksiaan, jotta maan taloudelle niin tärkeä matkailuala tulevaisuudessa kärsisi mahdollisimman vähän.
Matkailualan merkitys on Nepalille hyvin huomattava. Nepaliin saapui vuonna 2014 790 000 matkailijaa. Ala työllistää noin 426 000 työntekijää ja matkailutulojen osuus 2014 bruttokansantuotteesta on 3,5 %. Matkailun kannalta vetovoimaisimmat tekijät ovat maan rikas ja värikäs kulttuuri, Unescon maailmaperintökohteiksi luokitellut his-torialliset nähtävyydet ja pyhiinvaelluskohteet, Himalajan vuoristojono sekä useat luonnonpuistot. Nepalilla on paljon tarjottavaa matkailulle. SWOT- ja PESTE - ana-lyysit osoittavat, että vahvuuksia ja etenkin mahdollisuuksia on runsaasti ja toimin-taympäristö on suotuisa muutamaa heikkoutta lukuun ottamatta. Turvallisuuden tunne, turvallisuusnäkökohdat ja toimiva kriisinhallinta ovat matkailussa hyvin olennaisia. Maihin, jonka olot ovat epävakaiset, ei matkusteta vaan matkailijat siirtyvät muualle. Nepalissa erilaiset luonnonkatastrofit eivät ole yllätyksiä ja maa järisee kuukausittain. Luonnonkatastrofit (maanjäristykset, tulvat, maanvyörymät, tulipalot ja lumivyöryt) koettelevat Nepalia vuosittain mutta ennakkovalmistautumisella ja toimivalla kriisin-hallinnalla katastrofien aiheuttamia tuhoja voidaan vähentää ja ehkä jopa estää.
Kriisinhallintaa tutkittaessa vertailukohteena käytettiin Japanin kriisinhallintasuunni-telmia ja erityisesti 2011 Sendain maanjäristystä. Sendain maanjäristys oli massiivi-nen katastrofi jopa kriiseihin hyvin valmistautuneelle maalle kuin Japani. Vertailu osoittaa, että molemmilla mailla on osittain samansuuntaiset kriisinhallintasuunnitel-mat mutta perusteellisia eroavaisuuksiakin on. Eroavaisuudet ovat merkittäviä. Japani on luonnonkatastrofeihin valmistautumisessa pioneeri ja Nepali kehitysmaana vasta ponnistelee kohti onnistunutta kriisinhallintaa. Japanissa pelastussuunnitelmia noudatetaan tunnollisesti mutta Nepalissa implementointi ontuu monesta syystä. Nepalin kriiseihin valmistautumista tulee jatkaa ja tehtävää on useiksi vuosiksi. Nepalin hallitusta ja muita viranomaisia tulee motivoida toimimaan tehokkaamman kriisinhallinnan saavuttamiseksi sekä kannustaa heitä implementoimaan tehdyt suunnitelmat loppuun saakka. Nepali voi ottaa enemmän mallia Japanista, sillä Japanin kriisinhal-lintasuunnitelman implementointi on hyvin harjoiteltua, organisoitua ja toimivaa. Nepali tarvitsee asennemuutosta, yhteistyötä ja lisää tietotaitoa kaikilla tasoilla. Nepali etenee pienin askelin kohti toimivaa kriisihallintaa ja turvallisempaa matkailumaata.