Nursing Interventions needed in Preventing Refeeding Syndrome in Anorexia Nervosa Inpatients: Literature Review
Korhonen, Marjo; Kebede, Yosabeth (2016)
Korhonen, Marjo
Kebede, Yosabeth
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162315
Tiivistelmä
Refeeding-oireyhtymä on estettävissä oleva, mutta harvoin tunnistettu ja huonosti ymmärretty hengenvaarallinen tila. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön toimintoja, joita tarvitaan estämään refeeding-oireyhtymä anoreksia nervosa-potilailla.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellyt julkaisut haettiin sähköisistä PubMed- ja Laurea Finna-tietokannoista. Käytössä oli seuraavat hakurajaukset: ilmaiset, kokonaiset, englanninkieliset julkaisut, jotka on julkaistu vuosina 2004-2015. Yhteensä seitsemän artikkelia valittiin tähän katsaukseen. Tutkimustulosten raportoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Tutkimustuloksista tehtiin johtopäätöksiä sellaisten toimintojen tunnistamiseksi, joilla sairaanhoitajat voivat estää refeeding-oireyhtymän esiintymistä anoreksia nervosa-potilailla.
Katsauksessa löytyi neljä pääkategoriaa: riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tunnistaminen, komplikaatioiden varhainen tunnistaminen, oireiden kehittymisen estäminen ja oireiden lieventäminen. Riskiryhmän tunnistamiseen kuuluu riskitekijöiden löytäminen ja tunnistamisohjeiden hyödyntäminen. Komplikaatioiden varhainen tunnistaminen käsittää päivittäisen potilasseurannan ja terveydenhoitohenkilöstön lisäkouluttamisen. Oireiden kehittymisen estämiseen kuuluu potilaiden tukeminen ja ohjaaminen sekä ohjeet lisäravitsemuksesta: makroravintoaineiden tasapainotus, varovainen nesteytys sekä elektrolyyttien, vitamiinien ja hivenaineiden korjaaminen. Oireiden tai komplikaatioiden lieventämiseen kuuluu komplikaatioiden hoitaminen varhaisessa vaiheessa sekä epämukavan olon lievittäminen.
Tarkastelimme myös eettiset näkökulmat ja tämän opinnäytetyön luotettavuuden. Suosittelimme tiivistä yhteistyötä moniammatillisissa tiimeissä, lisäkoulutusta sairaanhoitajille, jotka työskentelevät riskiryhmään kuuluvien potilaiden parissa sekä aiheen syvempää tutkimista.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellyt julkaisut haettiin sähköisistä PubMed- ja Laurea Finna-tietokannoista. Käytössä oli seuraavat hakurajaukset: ilmaiset, kokonaiset, englanninkieliset julkaisut, jotka on julkaistu vuosina 2004-2015. Yhteensä seitsemän artikkelia valittiin tähän katsaukseen. Tutkimustulosten raportoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Tutkimustuloksista tehtiin johtopäätöksiä sellaisten toimintojen tunnistamiseksi, joilla sairaanhoitajat voivat estää refeeding-oireyhtymän esiintymistä anoreksia nervosa-potilailla.
Katsauksessa löytyi neljä pääkategoriaa: riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tunnistaminen, komplikaatioiden varhainen tunnistaminen, oireiden kehittymisen estäminen ja oireiden lieventäminen. Riskiryhmän tunnistamiseen kuuluu riskitekijöiden löytäminen ja tunnistamisohjeiden hyödyntäminen. Komplikaatioiden varhainen tunnistaminen käsittää päivittäisen potilasseurannan ja terveydenhoitohenkilöstön lisäkouluttamisen. Oireiden kehittymisen estämiseen kuuluu potilaiden tukeminen ja ohjaaminen sekä ohjeet lisäravitsemuksesta: makroravintoaineiden tasapainotus, varovainen nesteytys sekä elektrolyyttien, vitamiinien ja hivenaineiden korjaaminen. Oireiden tai komplikaatioiden lieventämiseen kuuluu komplikaatioiden hoitaminen varhaisessa vaiheessa sekä epämukavan olon lievittäminen.
Tarkastelimme myös eettiset näkökulmat ja tämän opinnäytetyön luotettavuuden. Suosittelimme tiivistä yhteistyötä moniammatillisissa tiimeissä, lisäkoulutusta sairaanhoitajille, jotka työskentelevät riskiryhmään kuuluvien potilaiden parissa sekä aiheen syvempää tutkimista.