Käytettävyystutkimus Motorola PSION EP10-käsipäätelaitteelle Case: ABB Oy, Drives Service
Sjöholm, Mikko (2016)
Sjöholm, Mikko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610101
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli käytettävyystutkimus Motorola PSION EP10-käsipäätelaitteelle ABB Oy:n Drives Service varastolla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laitteeseen liittyviä käytettävyysongelmia ja saada selville käyttäjien yleinen mielipide laitteesta. Tutkimus aloitettiin teoriaosuudella, jossa haluttiin selvittää, mitä tutkimusmenetelmiä voidaan mahdollisesti käyttää käytettävyysongelmien selvittämiseen. Tutkimus oli laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselymenetelmää, haastattelumenetelmää, havainnointimenetelmää sekä ääneen ajattelua.
Kyselyyn osallistui seitsemän työntekijää, joista neljä valikoitui myös käytettävyystestin suorittajiksi. Kyselyyn osallistuneet henkilöt olivat kaikki vakituisia työntekijöitä, jotka käyttävät käsipäätelaitetta työssään päivittäin. Kysely suoritettiin työpaikalla niin, että vastaajille toimitetiin kyselylomakkeet ja kyselyn laatija oli paikalla lomakkeita täytettäessä. Kyselyn tärkeimmät vastaukset otettiin tarkempaan tarkasteluun opinnäytetyössä.
Päätelaitteen käytettävyyttä arvioitiin Nielsenin heuristisella arvioinnilla. Arvioinnin tueksi käytiin läpi Nielsenin listan kymmenen kohtaa. Löydetyt käytettävyysongelmat jaettiin pieniin ja suuriin käytettävyysongelmiin. Arviointia suoritettiin asiantuntijan roolissa ilman laitteen todellista käyttäjää.
Ennen varsinaista käytettävyystestiä suoritettiin pilottitesti, jonka avulla varmistuttiin testin toimivuudesta. Testi suoritettiin työntekijöiden oikeassa työympäristössä saadakseni mahdollisimman realistisia tuloksia. Käytettävyystestissä tuli esille niin suuria kuin pieniäkin käytettävyysongelmia. Suuret käytettävyysongelmat tulisi olla korjattuna uudessa mahdollisessa korvaavassa käsipäätelaitteessa ja mahdollisimman moni pienistä käytettävyysongelmista olisi huomioitava.
Kyselyyn osallistui seitsemän työntekijää, joista neljä valikoitui myös käytettävyystestin suorittajiksi. Kyselyyn osallistuneet henkilöt olivat kaikki vakituisia työntekijöitä, jotka käyttävät käsipäätelaitetta työssään päivittäin. Kysely suoritettiin työpaikalla niin, että vastaajille toimitetiin kyselylomakkeet ja kyselyn laatija oli paikalla lomakkeita täytettäessä. Kyselyn tärkeimmät vastaukset otettiin tarkempaan tarkasteluun opinnäytetyössä.
Päätelaitteen käytettävyyttä arvioitiin Nielsenin heuristisella arvioinnilla. Arvioinnin tueksi käytiin läpi Nielsenin listan kymmenen kohtaa. Löydetyt käytettävyysongelmat jaettiin pieniin ja suuriin käytettävyysongelmiin. Arviointia suoritettiin asiantuntijan roolissa ilman laitteen todellista käyttäjää.
Ennen varsinaista käytettävyystestiä suoritettiin pilottitesti, jonka avulla varmistuttiin testin toimivuudesta. Testi suoritettiin työntekijöiden oikeassa työympäristössä saadakseni mahdollisimman realistisia tuloksia. Käytettävyystestissä tuli esille niin suuria kuin pieniäkin käytettävyysongelmia. Suuret käytettävyysongelmat tulisi olla korjattuna uudessa mahdollisessa korvaavassa käsipäätelaitteessa ja mahdollisimman moni pienistä käytettävyysongelmista olisi huomioitava.