Lapset puheeksi –menetelmä terveydenhoitajien työssä äitiys- ja lastenneuvolassa Pohjois-Pohjanmaalla
Haapalahti, Henna; Niemelä, Emilia; Vuorma, Jutta (2016)
Haapalahti, Henna
Niemelä, Emilia
Vuorma, Jutta
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610208
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuvaa Lapset puheeksi –menetelmän käyttöä, toimivuutta ja hyötyjä äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien työssä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Lapset puheeksi –menetelmästä neuvolatyössä Pohjois-Pohjanmaan alueella ja lisätä Lapset puheeksi –menetelmän näkyvyyttä terveydenhoitoalalla. Näiden avulla Lapset puheeksi menetelmää voidaan kehittää neuvolatyöhön sopivaksi ja vakioida se luonnolliseksi osaksi neuvolatyötä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin Webropol –ohjelmalla tehdyllä kyselylomakkeella. Vastaajia tutkimuksessa oli 47. Enemmistö kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista oli käynyt Lapset puheeksi –koulutuksen vuonna 2015. Koulutuksen ajankohdalla näytti olevan vaikusta siihen, montako keskustelua oli käyty ja kuinka säännöllisesti sitä käytettiin työssä. Vuosina 2013 ja 2014 koulutuksen käyneet olivat käyneet keskusteluja enemmän ja säännöllisemmin kuin vuonna 2015 koulutuksen käyneet. Enemmistö kävi keskustelun työpaikalla valittuina ajankohtina, jotka vaihtelivat paikkakunnittain.
Lapset puheeksi –keskustelun koettiin soveltuvan hyvin lastenneuvolatyöhön. Suurin osa terveydenhoitajista koki Lapset puheeksi –keskustelun olevan hyödyksi omassa työssään sekä tukevan vuorovaikutusta perheen sisällä. Noin kolmannes vastaajista oli käynyt Lapset puheeksi –neuvonpitoja asiakkaan kanssa ja näistä kaikki kokivat neuvonpidosta olevan hyötyä lapsen toimivan arjen tukemisessa.
Kehittämisehdotuksissa terveydenhoitajat toivoivat Lapset puheeksi –lokikirjan sekä koulutuksen kehittämistä neuvolatyöhön sopivammaksi, moniammatillisen yhteistyön, käytännön toimivuuden ja Lapset puheeksi –menetelmän näkyvyyden lisäämistä. Lisäksi toivottiin työyhteisön sitoutumista menetelmän käyttöön sekä menetelmälle enemmän aikaa työssä.
Jatkotutkimuksena olisi otollista tutkia Lapset puheeksi –menetelmän vaikutuksia terveydenhoitajien työhön sekä lapsiperheiden hyvinvointiin. Kyselyn voisi toteuttaa uudelleen, kun menetelmä on ollut käytössä pidempään ja ehtinyt vakiintua terveydenhoitajien työhön äitiys- ja lastenneuvolassa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin Webropol –ohjelmalla tehdyllä kyselylomakkeella. Vastaajia tutkimuksessa oli 47. Enemmistö kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista oli käynyt Lapset puheeksi –koulutuksen vuonna 2015. Koulutuksen ajankohdalla näytti olevan vaikusta siihen, montako keskustelua oli käyty ja kuinka säännöllisesti sitä käytettiin työssä. Vuosina 2013 ja 2014 koulutuksen käyneet olivat käyneet keskusteluja enemmän ja säännöllisemmin kuin vuonna 2015 koulutuksen käyneet. Enemmistö kävi keskustelun työpaikalla valittuina ajankohtina, jotka vaihtelivat paikkakunnittain.
Lapset puheeksi –keskustelun koettiin soveltuvan hyvin lastenneuvolatyöhön. Suurin osa terveydenhoitajista koki Lapset puheeksi –keskustelun olevan hyödyksi omassa työssään sekä tukevan vuorovaikutusta perheen sisällä. Noin kolmannes vastaajista oli käynyt Lapset puheeksi –neuvonpitoja asiakkaan kanssa ja näistä kaikki kokivat neuvonpidosta olevan hyötyä lapsen toimivan arjen tukemisessa.
Kehittämisehdotuksissa terveydenhoitajat toivoivat Lapset puheeksi –lokikirjan sekä koulutuksen kehittämistä neuvolatyöhön sopivammaksi, moniammatillisen yhteistyön, käytännön toimivuuden ja Lapset puheeksi –menetelmän näkyvyyden lisäämistä. Lisäksi toivottiin työyhteisön sitoutumista menetelmän käyttöön sekä menetelmälle enemmän aikaa työssä.
Jatkotutkimuksena olisi otollista tutkia Lapset puheeksi –menetelmän vaikutuksia terveydenhoitajien työhön sekä lapsiperheiden hyvinvointiin. Kyselyn voisi toteuttaa uudelleen, kun menetelmä on ollut käytössä pidempään ja ehtinyt vakiintua terveydenhoitajien työhön äitiys- ja lastenneuvolassa.