Rakentuvan asuinalueen vaikutus aktiivisen senioriasukkaan turvallisuuden tunteeseen
Lindblom, Ida (2016)
Lindblom, Ida
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710439
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako rakentuva asuinalue aktiivisen senioriasukkaan turvallisuuden tunteeseen. Opinnäytetyön kohteena olivat Helsingin Kalasataman uudella rakentuvalla asuinalueella sijaitsevan korttelin Setlementtiasunnot Oy:n asuntojen senioriasukkaat. Tästä ryhmästä tietoa kerättiin noin 80-vuotiailta asukkailta teemahaastatteluilla.
Opinnäytetyö tehtiin tutkielmana käyttäen laadullisen tutkimuksen tiedonkeruu- ja tiedon analysointimenetelmiä. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina pienelle ryhmälle senioriasukkaita. Asukkaiden lisäksi haastateltiin Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtajaa. Haastattelut analysoitiin ryhmittämällä ne teemoittaen aihealueittain.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan selvisi, ettei rakentuva asuinympäristö vaikuta haastateltavien mielestä heidän turvallisuuden tunteeseensa. Asumisesta ja asuinalueesta oli koettu pelkästään positiivisia tunteita. Asukkaat olivat haastatteluhetkellä asuneet alueella 1-3,5 vuotta. Turvallisuudella ja turvallisuuden tunteella koettiin olevan keskeinen merkitys omassa elämässä. Turvallisuuden tunnettiin olevan lähtöisin omasta itsestä sekä yhteisöstä. Yksineläjien näkökulmasta turvaa toi toinen ihminen, joka säännöllisesti vieraili haastateltavan luona tai oli tarvittaessa saatavilla apuna. Haastateltavat olivat tehneet konkreettisia havaintoja asuinalueen turvallisuuspuutteista, joilla oli vaikutusta heidän turvallisuuden tunteeseensa. Konkreettisten havaintojen ohella turvaa toi asuin yhteisö. Kolme neljästä haastateltavasta sanoi median esittämien ikääntyneisiin liittyvän uutisoinnin olevan tarpeetonta kun siihen liittyy turhaa pelottelua ja uhkakuvien maalaamista. Haastateltavat eivät olleet kokeneet uutisoinnilla olevan vaikutusta heidän turvallisuuden tunteeseensa. Yksi haastateltavista kertoi heidän pohtineen uutisointia yhteisön kesken.
Seniorihaastatteluista kertyi myös kehitysehdotuksia, joilla turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä tulisi korjata. Haastatteluhetken ja opinnäytetyön valmistumisen aikana suurin osa näistä tekijöistä on jo korjattu. Yhden haastateltavan oman kokemuksen perusteella erityisesti yksinasuville olisi tarvetta palvelulle, jossa säännöllisesti käytäisiin tarkistamassa jonkun tahon toimesta henkilön hyvinvointi.
Seniorihaastatteluita järjestyi lopulta vain neljä kappaletta. Tästä syystä työn tulokset eivät ole valideja eikä niitä pystytä yleistämään. Ne ovat yksittäisten henkilöiden mielipiteitä.
Opinnäytetyö tehtiin tutkielmana käyttäen laadullisen tutkimuksen tiedonkeruu- ja tiedon analysointimenetelmiä. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina pienelle ryhmälle senioriasukkaita. Asukkaiden lisäksi haastateltiin Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtajaa. Haastattelut analysoitiin ryhmittämällä ne teemoittaen aihealueittain.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan selvisi, ettei rakentuva asuinympäristö vaikuta haastateltavien mielestä heidän turvallisuuden tunteeseensa. Asumisesta ja asuinalueesta oli koettu pelkästään positiivisia tunteita. Asukkaat olivat haastatteluhetkellä asuneet alueella 1-3,5 vuotta. Turvallisuudella ja turvallisuuden tunteella koettiin olevan keskeinen merkitys omassa elämässä. Turvallisuuden tunnettiin olevan lähtöisin omasta itsestä sekä yhteisöstä. Yksineläjien näkökulmasta turvaa toi toinen ihminen, joka säännöllisesti vieraili haastateltavan luona tai oli tarvittaessa saatavilla apuna. Haastateltavat olivat tehneet konkreettisia havaintoja asuinalueen turvallisuuspuutteista, joilla oli vaikutusta heidän turvallisuuden tunteeseensa. Konkreettisten havaintojen ohella turvaa toi asuin yhteisö. Kolme neljästä haastateltavasta sanoi median esittämien ikääntyneisiin liittyvän uutisoinnin olevan tarpeetonta kun siihen liittyy turhaa pelottelua ja uhkakuvien maalaamista. Haastateltavat eivät olleet kokeneet uutisoinnilla olevan vaikutusta heidän turvallisuuden tunteeseensa. Yksi haastateltavista kertoi heidän pohtineen uutisointia yhteisön kesken.
Seniorihaastatteluista kertyi myös kehitysehdotuksia, joilla turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä tulisi korjata. Haastatteluhetken ja opinnäytetyön valmistumisen aikana suurin osa näistä tekijöistä on jo korjattu. Yhden haastateltavan oman kokemuksen perusteella erityisesti yksinasuville olisi tarvetta palvelulle, jossa säännöllisesti käytäisiin tarkistamassa jonkun tahon toimesta henkilön hyvinvointi.
Seniorihaastatteluita järjestyi lopulta vain neljä kappaletta. Tästä syystä työn tulokset eivät ole valideja eikä niitä pystytä yleistämään. Ne ovat yksittäisten henkilöiden mielipiteitä.