Osaamiskartan mallinnus : arviointiväline keskusteluun ja osaamisen johtamiseen palvelualalla
Mustonen, Taina (2016)
Mustonen, Taina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010642
Tiivistelmä
Osaamisen johtamisen on tuettava yksilöiden ja työryhmien osaamisen kehittämistä. Osaamiskartta toimii välineenä osaamisen kartoittamisessa ja tekee näkyväksi tarvittavaa ja kehitettävää ydinosaamista. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää palvelualalle osaamiskartan mallinnus asiakaspalvelijan osaamista kartoittamalla. Mallinnus auttaa arvioimaan, johtamaan ja kehittämään osaamista täsmällisemmin muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoreettisessa osassa käsiteltiin osaamista, ydinosaamista, osaamisen johtamista, oppivaa organisaatiota sekä osaamisen kartoittamista ja osaamiskarttaa.
Empiirinen osuus muodostui osaamisen kartoittamisesta, joka toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja konstruktiivisella lähestymistavalla. Kehittämistyötä ja osaamisen kartoittamista ohjasi vastauksen etsiminen päätutkimuskysymykseen: mitä osaamista kuuluu asiakaspalvelijan osaamiskarttaan? Kehittämistyössä hyödynnettiin aiempia tutkimuksia, kirjallisuutta sekä kohdeorganisaation sisäistä aineistoa. Lisäksi aineistoa kerättiin dokumenttianalyysillä, haastatteluissa ja Learning Cafe -menetelmällä. Osaamiskartan mallinnuksen jaottelu tasapainotetun tuloskortin mukaisiin ulottuvuuksiin auttoi huomioimaan monipuolisesti strategisesti tärkeitä näkökulmia. Mallinnusta testattiin kehityskeskusteluissa, joiden pohjalta sitä kehitettiin toimivammaksi.
Kehittämistyössä syntyneen osaamiskartan mallinnuksen testausvaiheessa huomattiin, että osaamiskartan hyödyntämisessä ei ole tärkeintä osaamisen mittaaminen eikä numeraalinen arviointi, vaan dialogin synnyttäminen osaamisen kehittämiseksi. Keskustelu mahdollistaa yksilöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Kehittymistavoitteiden on oltava samansuuntaisia organisaation tavoitteiden kanssa, jotta ne innostavat yksilöä kehittämään osaamistaan ja edistävät organisaation tavoitteiden saavuttamista. Mallinnuksessa huomioitiin myös, että palvelulähtöisen ja oppimista tukevan organisaatiokulttuurin tukemiseksi kannattaa hyödyntää yhteisöllisiä ja osallistavia menetelmiä. Yksilöiden kehityskeskusteluja tukemaan kannattaa ottaa käyttöön työryhmän osaamiskeskustelu yhteisten tavoitteiden edellyttämän osaamisen kartoittamiseksi.
Osaamisen johtamista ja kehittämistä ohjaamaan tuotettu osaamiskartan mallinnus vie kehitys- ja osaamiskeskusteluissa strategiaa yksilö- ja työryhmätason konkreettiseksi tekemiseksi ja osaamiseksi. Osaamisen arviointi mahdollistaa osaamiskartan hyödyntämisen kehittämissuunnitelmissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä. Mallinnus tehtiin palvelualalla toimivaan kohdeyritykseen, mutta se soveltuu päivittämällä ydinosaamista myös muihin organisaatioihin. Jatkotutkimusehdotukset liittyivät osaamiskartan narratiivisten osaamistasokuvausten kehittämiseen, yksilön kehittämissuunnitelmien sekä työryhmän osaamiskeskustelun mallintamiseen, osaamiskartan ja kehityskeskustelun yhdistämiseen, ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointiin.
Empiirinen osuus muodostui osaamisen kartoittamisesta, joka toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja konstruktiivisella lähestymistavalla. Kehittämistyötä ja osaamisen kartoittamista ohjasi vastauksen etsiminen päätutkimuskysymykseen: mitä osaamista kuuluu asiakaspalvelijan osaamiskarttaan? Kehittämistyössä hyödynnettiin aiempia tutkimuksia, kirjallisuutta sekä kohdeorganisaation sisäistä aineistoa. Lisäksi aineistoa kerättiin dokumenttianalyysillä, haastatteluissa ja Learning Cafe -menetelmällä. Osaamiskartan mallinnuksen jaottelu tasapainotetun tuloskortin mukaisiin ulottuvuuksiin auttoi huomioimaan monipuolisesti strategisesti tärkeitä näkökulmia. Mallinnusta testattiin kehityskeskusteluissa, joiden pohjalta sitä kehitettiin toimivammaksi.
Kehittämistyössä syntyneen osaamiskartan mallinnuksen testausvaiheessa huomattiin, että osaamiskartan hyödyntämisessä ei ole tärkeintä osaamisen mittaaminen eikä numeraalinen arviointi, vaan dialogin synnyttäminen osaamisen kehittämiseksi. Keskustelu mahdollistaa yksilöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Kehittymistavoitteiden on oltava samansuuntaisia organisaation tavoitteiden kanssa, jotta ne innostavat yksilöä kehittämään osaamistaan ja edistävät organisaation tavoitteiden saavuttamista. Mallinnuksessa huomioitiin myös, että palvelulähtöisen ja oppimista tukevan organisaatiokulttuurin tukemiseksi kannattaa hyödyntää yhteisöllisiä ja osallistavia menetelmiä. Yksilöiden kehityskeskusteluja tukemaan kannattaa ottaa käyttöön työryhmän osaamiskeskustelu yhteisten tavoitteiden edellyttämän osaamisen kartoittamiseksi.
Osaamisen johtamista ja kehittämistä ohjaamaan tuotettu osaamiskartan mallinnus vie kehitys- ja osaamiskeskusteluissa strategiaa yksilö- ja työryhmätason konkreettiseksi tekemiseksi ja osaamiseksi. Osaamisen arviointi mahdollistaa osaamiskartan hyödyntämisen kehittämissuunnitelmissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä. Mallinnus tehtiin palvelualalla toimivaan kohdeyritykseen, mutta se soveltuu päivittämällä ydinosaamista myös muihin organisaatioihin. Jatkotutkimusehdotukset liittyivät osaamiskartan narratiivisten osaamistasokuvausten kehittämiseen, yksilön kehittämissuunnitelmien sekä työryhmän osaamiskeskustelun mallintamiseen, osaamiskartan ja kehityskeskustelun yhdistämiseen, ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointiin.