Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja väkivalta : integroitu kirjallisuuskatsaus
Muro, Kaisa; Silvennoinen, Emmi (2016)
Muro, Kaisa
Silvennoinen, Emmi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010866
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsausta käyttäen, minkälaista väkivaltaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat. Tavoitteenamme on saada kattavaa, luotettavaa ja tutkittua tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta terveydenhuollon ammattilaisille. Tavoitteena on myös lisätä seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiä koskevia kysymyksiä valtakunnallisiin säännöllisesti tehtäviin hyvinvointia kartoittaviin kyselytutkimuksiin.
Opinnäytetyö tehtiin soveltaen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä. Sopivaa aineistoa valikoitiin Medic, Cinahl, Google, Google Scholar tietokannoista sekä manuaalisena hakuna. Opinnäytetyössä käytettyjen artikkeleiden valinta tapahtui etukäteen tehtyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Valitut artikkelit olivat Englannin, Suomen ja Ruotsin kielisiä. Integroituun kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan 11 metodologialtaan erilaista tieteellistä tutkimusta, jotka kaikki analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.
Aineistoa analysoitiin pelkistämällä seitsemän kategorian alle, jotka olivat väkivallan syitä, väkivallan kehittyminen, väkivallan muotoja, roolit väkivaltaisessa suhteessa, väkivallan vaikutukset, väkivallan esiintyvyys ja haasteet.
Tuloksista voidaan todeta, että mustasukkaisuus sekä humalatila olivat syitä väkivallalle. Usein ennen väkivaltaista tekoa suhteessa on jännitteitä. Väkivalta on voimistuvaa, alkaa usein sanallisesta nimittelystä ja haukkumisesta tai sosiaalisesta rajaamisesta. Ajan myötä se voi johtaa fyysiseen väkivaltaan. Kummatkin suhteen osapuolet ovat kykeneväisiä väkivaltaan. Uhrit saavat fyysisiä ja psyykkisiä vammoja, joista eivät uskalla välttämättä kertoa edes kavereilleen, sillä häpeän tunne on suuri. Uhri saattaa ajatella, että on ansainnut väkivaltaa tai että hän on provosoinut tilannetta niin että se johti kumppanin väkivaltaiseen käytökseen. Tulevaisuuden haasteina on saada nämä seksuaali- ja sukupuoli vähemmistö ihmiset ketkä ovat väkivallan uhreja puhumaan asiasta ja muuttamaan yhteiskunnan käsitystä asiasta. Suomessa tutkimuksia aiheeseen liittyen ei ole tehty, joten tutkittua relevanttia tietoa aiheesta ei ole. Vertaistukea ei ole saatavilla väkivaltaa kokeneille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.
Opinnäytetyö tehtiin soveltaen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä. Sopivaa aineistoa valikoitiin Medic, Cinahl, Google, Google Scholar tietokannoista sekä manuaalisena hakuna. Opinnäytetyössä käytettyjen artikkeleiden valinta tapahtui etukäteen tehtyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Valitut artikkelit olivat Englannin, Suomen ja Ruotsin kielisiä. Integroituun kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan 11 metodologialtaan erilaista tieteellistä tutkimusta, jotka kaikki analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.
Aineistoa analysoitiin pelkistämällä seitsemän kategorian alle, jotka olivat väkivallan syitä, väkivallan kehittyminen, väkivallan muotoja, roolit väkivaltaisessa suhteessa, väkivallan vaikutukset, väkivallan esiintyvyys ja haasteet.
Tuloksista voidaan todeta, että mustasukkaisuus sekä humalatila olivat syitä väkivallalle. Usein ennen väkivaltaista tekoa suhteessa on jännitteitä. Väkivalta on voimistuvaa, alkaa usein sanallisesta nimittelystä ja haukkumisesta tai sosiaalisesta rajaamisesta. Ajan myötä se voi johtaa fyysiseen väkivaltaan. Kummatkin suhteen osapuolet ovat kykeneväisiä väkivaltaan. Uhrit saavat fyysisiä ja psyykkisiä vammoja, joista eivät uskalla välttämättä kertoa edes kavereilleen, sillä häpeän tunne on suuri. Uhri saattaa ajatella, että on ansainnut väkivaltaa tai että hän on provosoinut tilannetta niin että se johti kumppanin väkivaltaiseen käytökseen. Tulevaisuuden haasteina on saada nämä seksuaali- ja sukupuoli vähemmistö ihmiset ketkä ovat väkivallan uhreja puhumaan asiasta ja muuttamaan yhteiskunnan käsitystä asiasta. Suomessa tutkimuksia aiheeseen liittyen ei ole tehty, joten tutkittua relevanttia tietoa aiheesta ei ole. Vertaistukea ei ole saatavilla väkivaltaa kokeneille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.