Itsearvioinnilla lisää laatua
Nieminen, Piia (2016)
Nieminen, Piia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111253
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelun sijaishuollon laadun toteutumista työyhteisön itsearviointina. Tämän lisäksi tarkoituksena oli laatuun liittyvän kehittämistoiminnan aloittaminen tutkimuksen kohdeorganisaationa toimineessa lastensuojelun sijaishuollon ammatillisessa perhekodissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli itsearvioinnin tuominen osaksi perhekodin laadunhallintaa. Tavoitteena oli myös muutos- ja kehittämiskohteiden esiin tuominen laadun parantamisen näkökulmasta sekä toiminnan laadun parantaminen. Aihevalinnan taustalla oli työyhteisön kokema tarve arvioida ja kehittää omaa työtään laadunhallinnan näkökulmasta.
Tutkimuksen aineiston keruussa käytettiin ITE-itsearviointimenetelmää ja opinnäytetyöprosessi noudatti ITE-menetelmän vaiheita. Työyhteisön jäsenten täyttämät ITE-arviointilomakkeet (n=6) koottiin valmiin ITE-laskentaohjelman avulla laatuprofiiliksi. Työyhteisö yhdessä keskusteli tuloksista ja määritteli kehittämisalueet. Laadun arvioinnin apuna käytettiin valtakunnallisia lastensuojelun sijaishuollon laatukriteereitä.
Tutkimustulosten mukaan laadun koettiin toteutuvan parhaiten toiminta-ajatusta, palvelumääräyksiä, ostopalveluita sekä ohjeiden valvontaa koskevilla osa-alueilla ja toisaalta heikoimmin osa-alueilla, jotka liittyivät vastuusuhteisiin, palveluesitteisiin, tilastoihin sekä muihin vertailuun. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että toimintaa ohjaavista arvoista ja kasvatusperiaatteista sekä - käytännöistä käydään jatkuvaa keskustelua arjessa, mutta niiden tarkempi käsittely, keskustelu ja kirjaaminen nähdään jatkossa tarpeellisena. Perhekodissa tehtävä työ on vuorovaikutukseen perustuvaa ihmissuhdetyötä, jossa jokainen työntekijä toimii omalla yksilöllisellä tavallaan ja työntekijöiden erilaisia vahvuuksia voitaisiinkin hyödyntää entistä paremmin. Työyhteisö näki tarpeellisena jatkaa aloitettua itsearviointi- sekä kehittämistoimintaa. Myös toiminnan laadun arvioinnin laajentaminen asiakasryhmiin nähtiin tarpeellisena. Säännöllisen ja järjestelmällisen laadun arvioinnin toteuttamisen ja palautteen keräämisen sekä työyhteisöltä että asiakasryhmiltä voidaan nähdä selkeinä jatkotutkimus- ja kehittämistarpeina.
Tutkimuksen aineiston keruussa käytettiin ITE-itsearviointimenetelmää ja opinnäytetyöprosessi noudatti ITE-menetelmän vaiheita. Työyhteisön jäsenten täyttämät ITE-arviointilomakkeet (n=6) koottiin valmiin ITE-laskentaohjelman avulla laatuprofiiliksi. Työyhteisö yhdessä keskusteli tuloksista ja määritteli kehittämisalueet. Laadun arvioinnin apuna käytettiin valtakunnallisia lastensuojelun sijaishuollon laatukriteereitä.
Tutkimustulosten mukaan laadun koettiin toteutuvan parhaiten toiminta-ajatusta, palvelumääräyksiä, ostopalveluita sekä ohjeiden valvontaa koskevilla osa-alueilla ja toisaalta heikoimmin osa-alueilla, jotka liittyivät vastuusuhteisiin, palveluesitteisiin, tilastoihin sekä muihin vertailuun. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että toimintaa ohjaavista arvoista ja kasvatusperiaatteista sekä - käytännöistä käydään jatkuvaa keskustelua arjessa, mutta niiden tarkempi käsittely, keskustelu ja kirjaaminen nähdään jatkossa tarpeellisena. Perhekodissa tehtävä työ on vuorovaikutukseen perustuvaa ihmissuhdetyötä, jossa jokainen työntekijä toimii omalla yksilöllisellä tavallaan ja työntekijöiden erilaisia vahvuuksia voitaisiinkin hyödyntää entistä paremmin. Työyhteisö näki tarpeellisena jatkaa aloitettua itsearviointi- sekä kehittämistoimintaa. Myös toiminnan laadun arvioinnin laajentaminen asiakasryhmiin nähtiin tarpeellisena. Säännöllisen ja järjestelmällisen laadun arvioinnin toteuttamisen ja palautteen keräämisen sekä työyhteisöltä että asiakasryhmiltä voidaan nähdä selkeinä jatkotutkimus- ja kehittämistarpeina.