Designing service/care robot
Isoaho, Pauli (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211654
Tiivistelmä
Abstrakti
Palvelu/hoito robotin suunnittelu eroaa paljon teollisuusrobotin suunnittelusta. Suurin ero tulee siitä, että palvelu/hoito robotti on vuorovaikutuksessa ihmiseen, teollisuusrobotti taas ei. Palvelu / hoito robotti toimii ihmisen kanssa.
Turvallisuus on palvelu / hoito robotin suunnittelun tärkein näkökohta. Robotti on oltava sekä aktiivisesti että passiivisesti turvallinen. Aktiivinen turvallisuus tarkoittaa, että robotin omat liikkeet ei voi luoda vaarallista tilannetta. Tämä voidaan saavuttaa joko aktiivisella tai passiivisella anturilla. Aktiivinen anturi, kuten kaiku, skannaa ympäristön ja pysäyttää robotin jos jotain ylittää rajavyöhykkeen. Passiiviset anturit, kuten mikrokytkin robotti jalassa, toimivat, kun jokin ulkoinen voima kohdistuu siihen. Passiivinen turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos robotti kaatuu, niin se ei satuta ihmisiä. Tämä voidaan saavuttaa huolellisella mekaanisen rakenteen suunnittelulla. Vikaturvallinen tila tarvitaan myös kaikkiin palvelun / hoito robotteihin. Vikaturvallinen tila tarkoittaa, että jos robotti joutuu tilanteeseen, jossa se ei tiedä, mitä tehdä, se lopettaa liikkeen ja katkaisee virran.
Käytettävyys on toinen palvelu /hoiva robotin suunnittelun keskeisiä alueita. Käytettävyys tarkoittaa, että robotti on helppo käyttää, se säätimet ovat intuitiivisia ja vuorovaikutus ihmisen kanssa on virheetön. Ilman hyvää käytettävyyttä, robotti voi päätyä robottien hautausmaalle. Miten saavuttaa hyvä käytettävyys? Tärkeintä on olla sekä loppukäyttäjiä että asiantuntijoita kaikissa suunnitteluvaiheissa.
Kahdesta edellisestä kappaleesta voimme nähdä, että palvelu / hoito robotti suunnitteluun tarvitaan moniosaajien ryhmä. Tämä on myös se missä palvelu/hoiva robotin suunnittelu eroaa eniten teollisuusrobottien suunnittelusta. Teollisuusrobotiikan suunnittelutiimi koostuu lähinnä insinööreistä, kun taas palvelu / hoito robotin suunnittelu tiimissä on myös psykologeja, kielitieteilijöitä sekä muotoilijoita
Palvelu ja hoiva robottien markkinat kasvavat nopeimmin kaikista robotiikan alueista. Silti kukaan ei ole vielä luonut monikäyttöistä, edullista robottia. Suomalaiset yritykset voivat vielä tulla markkinoille ja tehdä robotin jota myydään miljoonia
Palvelu/hoito robotin suunnittelu eroaa paljon teollisuusrobotin suunnittelusta. Suurin ero tulee siitä, että palvelu/hoito robotti on vuorovaikutuksessa ihmiseen, teollisuusrobotti taas ei. Palvelu / hoito robotti toimii ihmisen kanssa.
Turvallisuus on palvelu / hoito robotin suunnittelun tärkein näkökohta. Robotti on oltava sekä aktiivisesti että passiivisesti turvallinen. Aktiivinen turvallisuus tarkoittaa, että robotin omat liikkeet ei voi luoda vaarallista tilannetta. Tämä voidaan saavuttaa joko aktiivisella tai passiivisella anturilla. Aktiivinen anturi, kuten kaiku, skannaa ympäristön ja pysäyttää robotin jos jotain ylittää rajavyöhykkeen. Passiiviset anturit, kuten mikrokytkin robotti jalassa, toimivat, kun jokin ulkoinen voima kohdistuu siihen. Passiivinen turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos robotti kaatuu, niin se ei satuta ihmisiä. Tämä voidaan saavuttaa huolellisella mekaanisen rakenteen suunnittelulla. Vikaturvallinen tila tarvitaan myös kaikkiin palvelun / hoito robotteihin. Vikaturvallinen tila tarkoittaa, että jos robotti joutuu tilanteeseen, jossa se ei tiedä, mitä tehdä, se lopettaa liikkeen ja katkaisee virran.
Käytettävyys on toinen palvelu /hoiva robotin suunnittelun keskeisiä alueita. Käytettävyys tarkoittaa, että robotti on helppo käyttää, se säätimet ovat intuitiivisia ja vuorovaikutus ihmisen kanssa on virheetön. Ilman hyvää käytettävyyttä, robotti voi päätyä robottien hautausmaalle. Miten saavuttaa hyvä käytettävyys? Tärkeintä on olla sekä loppukäyttäjiä että asiantuntijoita kaikissa suunnitteluvaiheissa.
Kahdesta edellisestä kappaleesta voimme nähdä, että palvelu / hoito robotti suunnitteluun tarvitaan moniosaajien ryhmä. Tämä on myös se missä palvelu/hoiva robotin suunnittelu eroaa eniten teollisuusrobottien suunnittelusta. Teollisuusrobotiikan suunnittelutiimi koostuu lähinnä insinööreistä, kun taas palvelu / hoito robotin suunnittelu tiimissä on myös psykologeja, kielitieteilijöitä sekä muotoilijoita
Palvelu ja hoiva robottien markkinat kasvavat nopeimmin kaikista robotiikan alueista. Silti kukaan ei ole vielä luonut monikäyttöistä, edullista robottia. Suomalaiset yritykset voivat vielä tulla markkinoille ja tehdä robotin jota myydään miljoonia