Laulaen työtäis tee! : Kokonaisvaltaista hyvinvointia laulusta harrastajille
Jahkola, Elina (2016)
Jahkola, Elina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712296
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten lauluharrastus edesauttaa yleistä hyvinvointia ja työssäjaksamista. Laulaminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa samanaikaisesti tapahtuu sekä psyykkistä että fyysistä toimintaa. Laulunopettajan positiivinen ja kannustava suhtautuminen oppilaaseensa on avainasemassa oppilaan itsetunnon ja hyvinvoinnin kannalta. Työssäjaksamisella on merkittävä rooli jokaisen työssäkäyvän arjessa. Tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tekijät lauluharrastuksessa ja laulunopettajan toiminnassa edesauttavat harrastajan hyvinvointia ja miten siitä voi hyötyä työelämässä.
Tutkimuksen tiedonhankinnassa käytettiin aikaisempia tutkimuksia ja lähdekirjallisuutta sekä tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahta lauluharrastajaa henkilökohtaisesti ja kahta muuta sähköpostitse. Haastatteluissa haluttiin selvittää, mitkä elementit laulu-harrastuksessa ja laulutuntien sisällä edistävät hyvinvointia. Haluttiin myös selvittää, miten laulunopettajan toiminta ja opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus tukevat harrastajan hyvinvointia. Lisäksi kartoitettiin harrastajilta heidän kokemuksiaan lauluharrastuksesta työhyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Haastatteluissa ilmeni, että lauluharrastus koettiin psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia lisävääksi. Vastauksissa nousi esille erityisesti laulaminen mieltä virkistävänä harrastuksena, oman ajan tuojana. Laulunopettajan myönteinen, kannustava suhtautuminen oppilaaseen koettiin hyvinvoinnin ja itsetunnon kannalta merkittäväksi. Fyysistä hyvinvointia edesauttaviksi koettiin hengitysharjoitukset ja äänenmuodostuksen opetteleminen. Lauluharrastusta työhyvinvointia lisäävänä elementtinä arvioitiin vähäisesti, mutta äänenmuodostuksen ja hengitystekniikan hyödyntäminen koettiin työtilanteissa hyödylliseksi.
Tutkimuksen tiedonhankinnassa käytettiin aikaisempia tutkimuksia ja lähdekirjallisuutta sekä tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahta lauluharrastajaa henkilökohtaisesti ja kahta muuta sähköpostitse. Haastatteluissa haluttiin selvittää, mitkä elementit laulu-harrastuksessa ja laulutuntien sisällä edistävät hyvinvointia. Haluttiin myös selvittää, miten laulunopettajan toiminta ja opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus tukevat harrastajan hyvinvointia. Lisäksi kartoitettiin harrastajilta heidän kokemuksiaan lauluharrastuksesta työhyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Haastatteluissa ilmeni, että lauluharrastus koettiin psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia lisävääksi. Vastauksissa nousi esille erityisesti laulaminen mieltä virkistävänä harrastuksena, oman ajan tuojana. Laulunopettajan myönteinen, kannustava suhtautuminen oppilaaseen koettiin hyvinvoinnin ja itsetunnon kannalta merkittäväksi. Fyysistä hyvinvointia edesauttaviksi koettiin hengitysharjoitukset ja äänenmuodostuksen opetteleminen. Lauluharrastusta työhyvinvointia lisäävänä elementtinä arvioitiin vähäisesti, mutta äänenmuodostuksen ja hengitystekniikan hyödyntäminen koettiin työtilanteissa hyödylliseksi.