Haja-asutuksen jätevesilietteiden keräys : case Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Ekman, Ellinoora (2016)
Ekman, Ellinoora
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010826
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa haja-asutuksen jätevesilietteiden keräystä Kanta-Paraisilla, Naantalissa ja Salossa. Työn toimeksiantaja toimii Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, ja työ tulee osaksi yhtiön lietehuollon organisointiin liittyvää projektia. Työn tavoitteena on selvittää, miten jätevesilietteiden kerääminen toteutuu kolmessa tutkittavassa kunnassa tällä hetkellä sekä mitkä ovat ne ongelmakohdat, jotka vaativat kehittämistä. Tavoitteena on myös tutkia, miten jätehuoltoviranomaisen ylläpitämän lietehuollon asiakasrekisteristä saataisiin toimiva valvonnan väline.
Työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluita. Haastateltavat olivat tutkimuksen kohteina olevien kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, lietteen vastaanottopaikkojen henkilökuntaa sekä lietetyhjennyksiä tekevien yrityksien edustajia. Työn lähdeaineisto koostuu lisäksi lainsäädännöstä, Suomen Ympäristöministeriön julkaisuista ja aiheesta kirjoitetuista tutkimuksista. Työssä käsitellään lisäksi yleisellä tasolla lainsäädännön asettamia vaatimuksia jätevesien käsittelylle haja-asutusalueilla, sekä lietteenkeräyksen nykytilaa Suomessa.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että Lounais-Suomessa on haastavaa löytää tarkkaa tietoa viemäriverkostojen ulkopuolisista kiinteistöistä ja niissä syntyvistä lietemääristä. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että kaikkia haja-asutuksen lietteitä ei kuljeteta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Haastatellut toivoivat sako- ja umpikaivolietteiden keräämiseen enemmän valvontaa, sillä tällä hetkellä lietteiden keräys ei ole oikein kenenkään kontrollissa. Kunnan järjestämä keräys ratkaisisi monen nykyisen ongelman, mutta siihenkin liittyy joiltakin osin vastustusta. Ratkaisuna nykytilanteeseen voisi olla teknologian monipuolisempi hyödyntäminen lietteiden keräyksessä, varsinkin siirtoasiakirjojen osalta. Haastatteluista ilmeni myös, että lietteiden omatoimisen käsittelyn ja vastaanottopaikkojen lisäämisen avulla lietteen kuljetusta saataisiin vähennettyä.
Työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluita. Haastateltavat olivat tutkimuksen kohteina olevien kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, lietteen vastaanottopaikkojen henkilökuntaa sekä lietetyhjennyksiä tekevien yrityksien edustajia. Työn lähdeaineisto koostuu lisäksi lainsäädännöstä, Suomen Ympäristöministeriön julkaisuista ja aiheesta kirjoitetuista tutkimuksista. Työssä käsitellään lisäksi yleisellä tasolla lainsäädännön asettamia vaatimuksia jätevesien käsittelylle haja-asutusalueilla, sekä lietteenkeräyksen nykytilaa Suomessa.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että Lounais-Suomessa on haastavaa löytää tarkkaa tietoa viemäriverkostojen ulkopuolisista kiinteistöistä ja niissä syntyvistä lietemääristä. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että kaikkia haja-asutuksen lietteitä ei kuljeteta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Haastatellut toivoivat sako- ja umpikaivolietteiden keräämiseen enemmän valvontaa, sillä tällä hetkellä lietteiden keräys ei ole oikein kenenkään kontrollissa. Kunnan järjestämä keräys ratkaisisi monen nykyisen ongelman, mutta siihenkin liittyy joiltakin osin vastustusta. Ratkaisuna nykytilanteeseen voisi olla teknologian monipuolisempi hyödyntäminen lietteiden keräyksessä, varsinkin siirtoasiakirjojen osalta. Haastatteluista ilmeni myös, että lietteiden omatoimisen käsittelyn ja vastaanottopaikkojen lisäämisen avulla lietteen kuljetusta saataisiin vähennettyä.