Perehdytyksen merkitys : perehdytysopas Foodis Fresh Oy:lle
Mattila, Nelli (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912632
Tiivistelmä
Perehdytyksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Työpaikoissa henkilöstön suuri vaihtuvuus on lisääntynyt osa-aikaisten, tarpeessa työhön kutsuttavien työsopimuksien yleistyessä sekä vuokratyövoiman käytön takia. Työntekijöiden hyvin suunniteltu perehdytys säästää työnantajalta rahaa ja aikaa. Hyvä perehdytys sitouttaa työntekijän yritykseen, auttaa omaksumaan uudet toimintatavat, työympäristön sekä työyhteisön. Mitä paremmin ja nopeammin työntekijät on perehdytetty työtehtäviinsä, tehokkuus lisääntyy ja sitä kautta yrityksen tulos kasvaa.
Toimeksiantona on toteuttaa toiminnallinen opinnäytetyö vuoden ikäiselle ravintola-alan yritykselle Foodis Fresh Oy:lle. Tavoitteena on luoda toimiva sekä selkeä perehdytysopas uusille työntekijöille sekä opas, joka toimii myös apuna vanhoille työntekijöille ja harjoittelijoille. Tällä hetkellä yrityksellä ei ole perehdytysopasta tai suunnitelmaa.
Teoreettinen viitekehys koostui viiden askeleen perehdyttämismenetelmästä sekä henkilöstöjohtamisen, perehdyttämisen, työnopastuksen, työhyvinvoinnin sekä henkilöstön kehittämisen kirjallisuudesta. Perehdytysopasta tukemaan on teetetty empiirinen kysely yrityksen työntekijöille sekä toteutettu passiivista havainnointia. Havainnoinnin sekä kyselyn tulokset tukivat toisiansa. Niiden avulla saatiin selville, että työntekijät tarvitsivat lisäperehdytystä erikoistilanteisiin, ruokatuotteiden esilläpitoaikoihin, erikoisalennuksiin sekä vaaratilanteisiin. Myös henkilökunta-alennuksiin ja poissaolokäytäntöihin tarvittiin lisäperehdytystä. Perustoimintaperiaatteet olivat kaikilla työntekijöillä hyvin selvillä.
Toimeksiantona on toteuttaa toiminnallinen opinnäytetyö vuoden ikäiselle ravintola-alan yritykselle Foodis Fresh Oy:lle. Tavoitteena on luoda toimiva sekä selkeä perehdytysopas uusille työntekijöille sekä opas, joka toimii myös apuna vanhoille työntekijöille ja harjoittelijoille. Tällä hetkellä yrityksellä ei ole perehdytysopasta tai suunnitelmaa.
Teoreettinen viitekehys koostui viiden askeleen perehdyttämismenetelmästä sekä henkilöstöjohtamisen, perehdyttämisen, työnopastuksen, työhyvinvoinnin sekä henkilöstön kehittämisen kirjallisuudesta. Perehdytysopasta tukemaan on teetetty empiirinen kysely yrityksen työntekijöille sekä toteutettu passiivista havainnointia. Havainnoinnin sekä kyselyn tulokset tukivat toisiansa. Niiden avulla saatiin selville, että työntekijät tarvitsivat lisäperehdytystä erikoistilanteisiin, ruokatuotteiden esilläpitoaikoihin, erikoisalennuksiin sekä vaaratilanteisiin. Myös henkilökunta-alennuksiin ja poissaolokäytäntöihin tarvittiin lisäperehdytystä. Perustoimintaperiaatteet olivat kaikilla työntekijöillä hyvin selvillä.