Kaupallisten mykorritsavalmisteiden vaikutus mansikan kasvuun kahdella kasvualustalla
Murtonen, Joonatan (2016)
Murtonen, Joonatan
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061212750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061212750
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli vertailla, miten kaupalliset mykorritsavalmisteet vaikuttavat mansikan kasvuun kasvihuoneolosuhteissa kahdella kasvualustalla. Opinnäytetyön tilaajana on Pälkäneellä toimiva Humuspehtoori Oy. Yli 30 vuotta toiminut yritys kehittää metsäteollisuuden puulietteistä maanparannusaineita. Kasvualustana oli kaupallisen valmistajan turvealusta ja Humuspehtoorin kehittämä kivennäismultapohjainen kasvualusta, jossa oli lannoitteena broilerinlantaa ja lisäksi puukuitua, jota sieni käyttää ravintona.
Mansikan taimet lisättiin Lepaan mikrolisäyslaboratoriossa. Mikrolisättyjen taimien etuna on niiden puhtaus lähtötilanteessa sekä geneettinen yhdenmukaisuus. Mansikkalajikkeeksi valikoitui ’Hiku’, joka on suomalainen, melko taudinkestävä jaloste. Mansikan kasvua seurattiin 3 kuukauden ajan. Koe pystytettiin Lepaan kasvihuoneen koehuoneeseen 5, elokuussa 2014. Taimien istutuksen yhteydessä kasvualustoihin ympättiin mykorritsavalmisteet ja turvealustoihin hallitusti liukeneva kemiallinen lannoite. Taimet istutettiin elokuun puolivälissä ruukkuihin, joissa ne juurtuivat harsojen alla kaksi viikkoa. Tämän jälkeen ruukut jaettiin neljälle pyödälle etukäteen arvottuun järjestykseen. Koe sisälsi 6 käsittelyä. Käsittelyissä 1-3 oli käytössä tilaajan kasvualusta, käsittelyissä 4-6 käytettiin turvekasvualustaa. Kummassakin kasvualustassa kokeiltiin kahta kaupallista mykorritsavalmistetta. Molemmissa kasvualustoissa oli ns. kontrolli, johon ei mykorritsavalmistetta lisätty. Jokaisessa käsittelyssä oli 32 koeyksikköä ja yhteensä koeyksiköitä oli 192. Taimia kasteltiin, mutta lisälannoitusta ei ollut tarvetta tehdä.
Mykorritsan määrää kasvualustassa mitattiin laboratoriomenetelmin. Kaikista käsittelyistä löytyi mykorritsaa, jopa niistä, joihin mykorritsavalmistetta ei lisätty. Mykorritsan suotuisaa vaikutusta mansikan kasvuun ei kuitenkaan pystytty todistamaan. Kokeen lopussa kasvustoa arvioitiin silmämääräisesti. Turvealustalla mansikat voivat hyvin ja kasvoivat tasaisesti, kun taas tilaajan alustalla mansikat jäivät kituliaiksi. Syynä taimien hitaaseen kasvuun tilaajan alustalla olivat mahdollisesti liian korkeat ravinnetasot. Kasvualustojen toisistaan poikkeavat ravinnetasot estivät alustojen vertailun.
Toimiessaan mykorritsasta voisi tulla osa ympäristöystävällisempää viljelytapaa. Mykorritsa parantaa kasvin ravinteiden ja veden ottoa maaperästä. Lisäksi se tehostaa kasvin biologista typensidontaa ja suojaa isäntäkasviaan maalevinteisiltä taudeilta. Mykorritsa ei ole toistaiseksi yleisessä käytössä. Mykorritsan käyttömahdollisuuksia tutkitaan.
Mansikan taimet lisättiin Lepaan mikrolisäyslaboratoriossa. Mikrolisättyjen taimien etuna on niiden puhtaus lähtötilanteessa sekä geneettinen yhdenmukaisuus. Mansikkalajikkeeksi valikoitui ’Hiku’, joka on suomalainen, melko taudinkestävä jaloste. Mansikan kasvua seurattiin 3 kuukauden ajan. Koe pystytettiin Lepaan kasvihuoneen koehuoneeseen 5, elokuussa 2014. Taimien istutuksen yhteydessä kasvualustoihin ympättiin mykorritsavalmisteet ja turvealustoihin hallitusti liukeneva kemiallinen lannoite. Taimet istutettiin elokuun puolivälissä ruukkuihin, joissa ne juurtuivat harsojen alla kaksi viikkoa. Tämän jälkeen ruukut jaettiin neljälle pyödälle etukäteen arvottuun järjestykseen. Koe sisälsi 6 käsittelyä. Käsittelyissä 1-3 oli käytössä tilaajan kasvualusta, käsittelyissä 4-6 käytettiin turvekasvualustaa. Kummassakin kasvualustassa kokeiltiin kahta kaupallista mykorritsavalmistetta. Molemmissa kasvualustoissa oli ns. kontrolli, johon ei mykorritsavalmistetta lisätty. Jokaisessa käsittelyssä oli 32 koeyksikköä ja yhteensä koeyksiköitä oli 192. Taimia kasteltiin, mutta lisälannoitusta ei ollut tarvetta tehdä.
Mykorritsan määrää kasvualustassa mitattiin laboratoriomenetelmin. Kaikista käsittelyistä löytyi mykorritsaa, jopa niistä, joihin mykorritsavalmistetta ei lisätty. Mykorritsan suotuisaa vaikutusta mansikan kasvuun ei kuitenkaan pystytty todistamaan. Kokeen lopussa kasvustoa arvioitiin silmämääräisesti. Turvealustalla mansikat voivat hyvin ja kasvoivat tasaisesti, kun taas tilaajan alustalla mansikat jäivät kituliaiksi. Syynä taimien hitaaseen kasvuun tilaajan alustalla olivat mahdollisesti liian korkeat ravinnetasot. Kasvualustojen toisistaan poikkeavat ravinnetasot estivät alustojen vertailun.
Toimiessaan mykorritsasta voisi tulla osa ympäristöystävällisempää viljelytapaa. Mykorritsa parantaa kasvin ravinteiden ja veden ottoa maaperästä. Lisäksi se tehostaa kasvin biologista typensidontaa ja suojaa isäntäkasviaan maalevinteisiltä taudeilta. Mykorritsa ei ole toistaiseksi yleisessä käytössä. Mykorritsan käyttömahdollisuuksia tutkitaan.