Leikki lapsen kehityksen tukena : leikkipuisto moniaistillisena oppimisympäristönä
Kivimäki, Emmi; Laine, Henna (2016)
Kivimäki, Emmi
Laine, Henna
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061312870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061312870
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille 2015-2017- hankkeelle, jonka tarkoituksena on suunnitella kaikille avoin leikkipuisto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten suosituimmat toiminnot leikkipuistossa, joihin he itseohjautuvasti hakeutuivat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Aineisto hankittiin havainnoimalla lapsia leikkipuistossa kahtena eri päivänä ja havainnoinnin tukena käytettiin videokuvausta.
Liikunta ja leikki ovat fyysistä aktiivisuutta, joka on lapsen normaalin motorisen kehityksen kannalta tärkeässä roolissa. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa painotetaan, että lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tulisi tukea fyysisen toiminnan, eli liikkeen ja leikin kautta. Leikkipuistoissa lapsen on mahdollista kehittää motorisia taitojaan, ottaa riskejä, koetella rajojaan, oppia sosiaalisuuden normeja ja arvoja sekä tutkia ympäristöään. Lapsi, jolla on jokin liikkumista tai aistitoimintoja rajoittava vamma, jää kuitenkin usein tarkkailijaksi leikkipuistossa, vaikka myös hänen olisi yhtä tärkeää saada samoja aistikokemuksia kuin normaalisti kehittyneenkin lapsen. Leikkipuisto tarjoaa myös sosiaalisen ympäristön, jossa lapsi ja vanhemmat voivat viettää aikaa yhdessä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan lasten suosituimpia toimintoja leikkipuistossa ovat juokseminen, hyppiminen, pyöriminen, keinuminen, liukuminen, piiloutuminen, kiipeileminen ja tasapainoileminen. Näiden toimintojen perusteella muodostui alaluokkia, jotka kuvasivat lasten suorittamien toimintojen ominaisuuksia. Toiminnan ominaisuuksiksi muodostuivat oman kehonhallinta, nopeus, tasapaino, koordinaatio, voima sekä tilanhallinta, jotka kuvaavat lasten toiminnoista saatujen aistikokemusten yhdistäviä tekijöitä. Kaikista leikkipuiston suosituimmista toiminnoista lapsi saa samanaikaisesti aistikokemuksia kaikkien aistijärjestelmiensä kautta. Kaikki aistijärjestelmät toimivat yhdessä yhdistäen vestibulaarisia, proprioseptiivisia ja taktiilisia aistimuksia, joita lapsi tarvitsee toimintansa ohjaamiseen. Mikäli aistijärjestelmät eivät jostain syystä toimi yhteistyössä ja hänellä on jokin sensorisen integraation häiriö, lapsen toiminta on kömpelöä, jolloin hän ei pysty tarkoituksenmukaisesti kohdistamaan ja ohjaamaan liikkeitään. Saatujen tulosten perusteella pohdimme, millä konkreettisilla keinoilla näitä aistikokemuksia voitaisiin tuottaa myös erityislapselle suunnitteilla olevassa leikkipuistossa mahdollisimman luonnonläheisessä ympäristössä.
Liikunta ja leikki ovat fyysistä aktiivisuutta, joka on lapsen normaalin motorisen kehityksen kannalta tärkeässä roolissa. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa painotetaan, että lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tulisi tukea fyysisen toiminnan, eli liikkeen ja leikin kautta. Leikkipuistoissa lapsen on mahdollista kehittää motorisia taitojaan, ottaa riskejä, koetella rajojaan, oppia sosiaalisuuden normeja ja arvoja sekä tutkia ympäristöään. Lapsi, jolla on jokin liikkumista tai aistitoimintoja rajoittava vamma, jää kuitenkin usein tarkkailijaksi leikkipuistossa, vaikka myös hänen olisi yhtä tärkeää saada samoja aistikokemuksia kuin normaalisti kehittyneenkin lapsen. Leikkipuisto tarjoaa myös sosiaalisen ympäristön, jossa lapsi ja vanhemmat voivat viettää aikaa yhdessä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan lasten suosituimpia toimintoja leikkipuistossa ovat juokseminen, hyppiminen, pyöriminen, keinuminen, liukuminen, piiloutuminen, kiipeileminen ja tasapainoileminen. Näiden toimintojen perusteella muodostui alaluokkia, jotka kuvasivat lasten suorittamien toimintojen ominaisuuksia. Toiminnan ominaisuuksiksi muodostuivat oman kehonhallinta, nopeus, tasapaino, koordinaatio, voima sekä tilanhallinta, jotka kuvaavat lasten toiminnoista saatujen aistikokemusten yhdistäviä tekijöitä. Kaikista leikkipuiston suosituimmista toiminnoista lapsi saa samanaikaisesti aistikokemuksia kaikkien aistijärjestelmiensä kautta. Kaikki aistijärjestelmät toimivat yhdessä yhdistäen vestibulaarisia, proprioseptiivisia ja taktiilisia aistimuksia, joita lapsi tarvitsee toimintansa ohjaamiseen. Mikäli aistijärjestelmät eivät jostain syystä toimi yhteistyössä ja hänellä on jokin sensorisen integraation häiriö, lapsen toiminta on kömpelöä, jolloin hän ei pysty tarkoituksenmukaisesti kohdistamaan ja ohjaamaan liikkeitään. Saatujen tulosten perusteella pohdimme, millä konkreettisilla keinoilla näitä aistikokemuksia voitaisiin tuottaa myös erityislapselle suunnitteilla olevassa leikkipuistossa mahdollisimman luonnonläheisessä ympäristössä.