Perehdytys ja työn kehittäminen hätämajoitusyksikössä : opas valvojan työhön
Laiho, Sirpa (2016)
Laiho, Sirpa
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061613095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061613095
Tiivistelmä
Kasvavat, ennen kokemattomat, lukumäärät turvapaikanhakijoista Suomessa, ovat lisänneet vastaanottokeskusten sekä hätämajoitusyksiköiden määrää yli sadalla vuonna 2015. Uusia työsuhteita on solmittu tuhansia turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän pariin. Jokaisella asiakkaalla on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti sekä saada tarpeenmukaista palvelua. Tästä lähtökohdasta käsin ja tähän tarpeeseen vastaa kehittämishankkeen tuotoksena syntynyt opas hätämajoitusyksikön valvojan perehdytyksen tueksi.
Asiakkaina hätämajoitusyksikössä ovat turvapaikanhakijat ja aloitusvaiheen tiedonkeruuosiossa kokosin tietoa turvapaikanhakijoista, turvapaikanhakijoiden määrästä, turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä sekä turvapaikkaprosessin aikaisista palveluista. Kehittämisen ensimmäinen vaihe on halu tehdä työtä jollakin tapaa paremmin. Jotta kehitys on mahdollista, on osattava arvioida omaa ja työyhteisössä tapahtuvaa toimintaa, löytää kehitettävä asia ja ratkaista se hyödyntäen työyhteisön erilaisia ihmisiä ja osaamista. Tarvitsin perehdytykseen, perehdytysprosessiin ja kehittämiseen liittyvää tietoa, jotta tärkein kehittämishankkeen menetelmä, työryhmätyöskentely, onnistuu ja on perusteltua.
Kuvaan raportissa oppaan sisällön, sekä sen miten ja miksi kyseinen tieto päätyi oppaaseen. Valvojan oppaan tekemisessä avainhenkilöt olivat valvojat ja vastaava ohjaaja. Oppaan tekovaiheessa, kokosimme yhdessä työyhteisön kanssa suunnitellusti jo olemassa olevaa tietoa sekä ohjeita. Materiaalit ja aineistot koostuivat jo olemassa olevan tiedon etsimisestä ja liittämisestä oppaaseen. Oppaaseen on kirjattu myös miten kyseinen työtehtävä Oriveden yksikössä toteutetaan. Kehittämisenhankkeen prosessin kuvaan vaiheittain.
Kehittämishanketta arvioin eri näkökulmista ja asiakkailta saamastani palautteista huomaa, kuinka hätämajoitusyksikkömme asiakkaat ovat tyytyväisiä henkilökunnan toimintaa kohtaan ja ovat tietoisia palveluistaan. Käytössä oleva opas on onnistunut perehdytyksen apuvälineenä ja asiakaskeskeisyys on toteutunut ja samalla tämä kehittämishanke.
Asiakkaina hätämajoitusyksikössä ovat turvapaikanhakijat ja aloitusvaiheen tiedonkeruuosiossa kokosin tietoa turvapaikanhakijoista, turvapaikanhakijoiden määrästä, turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä sekä turvapaikkaprosessin aikaisista palveluista. Kehittämisen ensimmäinen vaihe on halu tehdä työtä jollakin tapaa paremmin. Jotta kehitys on mahdollista, on osattava arvioida omaa ja työyhteisössä tapahtuvaa toimintaa, löytää kehitettävä asia ja ratkaista se hyödyntäen työyhteisön erilaisia ihmisiä ja osaamista. Tarvitsin perehdytykseen, perehdytysprosessiin ja kehittämiseen liittyvää tietoa, jotta tärkein kehittämishankkeen menetelmä, työryhmätyöskentely, onnistuu ja on perusteltua.
Kuvaan raportissa oppaan sisällön, sekä sen miten ja miksi kyseinen tieto päätyi oppaaseen. Valvojan oppaan tekemisessä avainhenkilöt olivat valvojat ja vastaava ohjaaja. Oppaan tekovaiheessa, kokosimme yhdessä työyhteisön kanssa suunnitellusti jo olemassa olevaa tietoa sekä ohjeita. Materiaalit ja aineistot koostuivat jo olemassa olevan tiedon etsimisestä ja liittämisestä oppaaseen. Oppaaseen on kirjattu myös miten kyseinen työtehtävä Oriveden yksikössä toteutetaan. Kehittämisenhankkeen prosessin kuvaan vaiheittain.
Kehittämishanketta arvioin eri näkökulmista ja asiakkailta saamastani palautteista huomaa, kuinka hätämajoitusyksikkömme asiakkaat ovat tyytyväisiä henkilökunnan toimintaa kohtaan ja ovat tietoisia palveluistaan. Käytössä oleva opas on onnistunut perehdytyksen apuvälineenä ja asiakaskeskeisyys on toteutunut ja samalla tämä kehittämishanke.