Tilintarkastajakysely tilintarkastuksen lainsäädännöstä
Kekki, Miikka (2016)
Kekki, Miikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016070113452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016070113452
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tuotiin esiin tilintarkastuksen lainsäädäntöä sekä verrattiin lainsäädännön tilaa tilintarkastajien mielipiteeseen vuoden 2015 sääntelystä. Opinnäytetyö sisälsi tilintarkastuksen lainsäädäntöä ja ennen kaikkea niitä lakeja, jotka koskivat tilintarkastusta. Opinnäytetyössä käytiin läpi tilintarkastajakyselyn tuloksia ja verrattiin niitä lopuksi tilintarkastuksen lainsäädäntöön. Tilintarkastuskysely tehtiin huhtikuussa 2015, joten kyselyn aikana voimassa olevaa lainsäädäntöä on käyty läpi teoreettisena viitekehyksenä. Työn tavoitteena on koota tilintarkastuksen lainsäädäntö eli toisin sanoen poimia yhteen eri lait, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja tilintarkastajien mielipide niistä.
Tärkeimpänä lakina tilintarkastukseen liittyen opinnäytetyössä oli tilintarkastuslaki. Tämä kyseinen laki oli ikään kuin kivijalka tilintarkastuksen näkökulmaan opinnäytetyössä. Tilintarkastuslakia tukivat valtioneuvoston asetus tilintarkastuksesta. Nämä asettivat tilintarkastukselle kehyksen, jonka pohjalta opinnäytetyö rakentui. Tarkemmin eri yhtiömuotoja käsiteltiin jokaisen yhtiömuodon omassa laissa. Säädöksiä löytyi osakeyhtiölaista, säätiölaista ja asunto-osakeyhtiölaista. Myös kirjanpitolaissa ja rikoslakia käytiin läpi. Tilintarkastajan kelpoisuudesta säädettiin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa KHT- ja HTM- tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksissa.
Tilintarkastuksen valvontaelimenä toimivat vuonna 2015 Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ja kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat yhdessä valtion tilin-tarkastuslautakunnan kanssa.
Tilintarkastuksen sääntelyä käsiteltiin kansallisella tasolla. Kansainvälisen tason sääntelystä kerrottiin opinnäytetyössä lyhyesti, mutta pääpaino oli kansallisen tason sääntelyllä.
Tilintarkastajakysely koostui 12 monivalintakysymyksestä, jonka lisäksi jokaisella kyselyyn vastanneella oli mahdollisuus vapaaseen sanaan kyselyn lopuksi. Tilintarkastaja kyselyyn vastasi yhteensä 184 henkilöä, joista 53 jätti vapaamuotoista palautetta. Tutkimus lähetettiin kaikkiaan 672 tilintarkastajalle.
Kyselyssä korostui ennen kaikkea tilintarkastajien tyytymättömyys lisääntyneeseen vastuuseen ja kaikkeen muuhun raportoimiseen, joka vei aikaa itse tilintarkastukselta.
Tilintarkastajat korostivat, että valvontaa tulisi suorittaa yrityksillä, joissa tilintarkastusta ei ole suoritettu. Tilintarkastajat eivät halunneet sääntelyn lisääntyvän entisestään ja olivat pääosin tyytyväisiä, ettei laki ilmoitusvelvollisuudesta tullut voimaan.
Tärkeimpänä lakina tilintarkastukseen liittyen opinnäytetyössä oli tilintarkastuslaki. Tämä kyseinen laki oli ikään kuin kivijalka tilintarkastuksen näkökulmaan opinnäytetyössä. Tilintarkastuslakia tukivat valtioneuvoston asetus tilintarkastuksesta. Nämä asettivat tilintarkastukselle kehyksen, jonka pohjalta opinnäytetyö rakentui. Tarkemmin eri yhtiömuotoja käsiteltiin jokaisen yhtiömuodon omassa laissa. Säädöksiä löytyi osakeyhtiölaista, säätiölaista ja asunto-osakeyhtiölaista. Myös kirjanpitolaissa ja rikoslakia käytiin läpi. Tilintarkastajan kelpoisuudesta säädettiin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa KHT- ja HTM- tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksissa.
Tilintarkastuksen valvontaelimenä toimivat vuonna 2015 Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ja kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat yhdessä valtion tilin-tarkastuslautakunnan kanssa.
Tilintarkastuksen sääntelyä käsiteltiin kansallisella tasolla. Kansainvälisen tason sääntelystä kerrottiin opinnäytetyössä lyhyesti, mutta pääpaino oli kansallisen tason sääntelyllä.
Tilintarkastajakysely koostui 12 monivalintakysymyksestä, jonka lisäksi jokaisella kyselyyn vastanneella oli mahdollisuus vapaaseen sanaan kyselyn lopuksi. Tilintarkastaja kyselyyn vastasi yhteensä 184 henkilöä, joista 53 jätti vapaamuotoista palautetta. Tutkimus lähetettiin kaikkiaan 672 tilintarkastajalle.
Kyselyssä korostui ennen kaikkea tilintarkastajien tyytymättömyys lisääntyneeseen vastuuseen ja kaikkeen muuhun raportoimiseen, joka vei aikaa itse tilintarkastukselta.
Tilintarkastajat korostivat, että valvontaa tulisi suorittaa yrityksillä, joissa tilintarkastusta ei ole suoritettu. Tilintarkastajat eivät halunneet sääntelyn lisääntyvän entisestään ja olivat pääosin tyytyväisiä, ettei laki ilmoitusvelvollisuudesta tullut voimaan.