Palvelutalo vuonna 2060? : Tulevaisuuden ikääntyneiden hyvä elämä
Lamberg, Reea (2016)
Lamberg, Reea
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081613712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081613712
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkasteli sitä, millainen palvelutalo tulee tulevaisuudessa olemaan. Opinnäytetyön kehittämistyön pääpaino oli lisätä asiakasymmärrystä tulevaisuuden ikääntyneistä ja näin rakentaa pohjaa tulevaisuudessa tuotettaville palveluille. Aihe opinnäytetyön kehittämistyölle tuli Laurean kokoamista tulevaisuuden tutkimusaiheista. Työn tutkimuskysymyksinä oli: (1) Millainen on tulevaisuuden ikääntyneiden hyvä elämä? (2) Millainen tulevaisuuden palvelutalon tulisi olla? (3) Millaisia palveluita tulevaisuuden palvelutalon olisi tuotettava tulevaisuuden palvelutalon asiakkaille?
Kehittämistyön taustalla oli vallitseva trendi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä. Tutkimuksen teoreettinen osio koostui hyvän elämän käsitteen määrittelystä sekä ikääntymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tärkeään osaan nousi ikääntyneiden toimintakyky sekä yksilölliset palvelutarpeet. Teoreettisessa viitekehyksessä nostettiin myös esille alan tulevaisuuden kehityssuuntia ja muutostekijöitä.
Kehittämistyön tutkimus oli tulevaisuudentutkimus, joka toteutettiin kahdella tulevaisuuden tutkimusmenetelmällä: tulevaisuusverstas ja Delfoi-tutkimus. Tutkimus oli kolmivaiheinen: (1) tulevaisuusverstas workshop (2) Delfoi-kysely (3) Delfoi-kyselyn tulosten kommentointi. Tutkimukseen kutsuttiin tulevaisuuden asiakkaita, eli asiantuntijoita, jotka oli valittu 4Y:n periaatteen mukaisesti: yrityksen edustajia, yhteiskunnallisia toimijoita, yhdistyksien edustajia ja kansalaisia.
Tutkimuksen tuloksena muodostui neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden palvelutalosta, mallista elää ikääntyneenä. Keskeiset muuttujat skenaarionelikentässä oli teknologia ja asuminen. Teknologian ja digitalisoituminen ovat jo valloilla olevia megatrendejä, joiden odotetaan olevan kehitystä ohjaavia tekijöitä tulevaisuudessa. Toinen keskeinen muutostekijä oli asuminen, mikä mahdollistaa omannäköisen elämän toteuttamisen. Yhteen palvelutalomalliin ei päästy, koska tulevaisuuden asiakaskunta on laaja kirjo erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia odotuksia ja tarpeita. Yhteenvetona todettakoon, että tulevaisuuden ikääntyneillä on vahva halu toteuttaa omanlaistansa elämää ja säilyttää itsemääräämisoikeus.
Kehittämistyön taustalla oli vallitseva trendi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä. Tutkimuksen teoreettinen osio koostui hyvän elämän käsitteen määrittelystä sekä ikääntymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tärkeään osaan nousi ikääntyneiden toimintakyky sekä yksilölliset palvelutarpeet. Teoreettisessa viitekehyksessä nostettiin myös esille alan tulevaisuuden kehityssuuntia ja muutostekijöitä.
Kehittämistyön tutkimus oli tulevaisuudentutkimus, joka toteutettiin kahdella tulevaisuuden tutkimusmenetelmällä: tulevaisuusverstas ja Delfoi-tutkimus. Tutkimus oli kolmivaiheinen: (1) tulevaisuusverstas workshop (2) Delfoi-kysely (3) Delfoi-kyselyn tulosten kommentointi. Tutkimukseen kutsuttiin tulevaisuuden asiakkaita, eli asiantuntijoita, jotka oli valittu 4Y:n periaatteen mukaisesti: yrityksen edustajia, yhteiskunnallisia toimijoita, yhdistyksien edustajia ja kansalaisia.
Tutkimuksen tuloksena muodostui neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden palvelutalosta, mallista elää ikääntyneenä. Keskeiset muuttujat skenaarionelikentässä oli teknologia ja asuminen. Teknologian ja digitalisoituminen ovat jo valloilla olevia megatrendejä, joiden odotetaan olevan kehitystä ohjaavia tekijöitä tulevaisuudessa. Toinen keskeinen muutostekijä oli asuminen, mikä mahdollistaa omannäköisen elämän toteuttamisen. Yhteen palvelutalomalliin ei päästy, koska tulevaisuuden asiakaskunta on laaja kirjo erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia odotuksia ja tarpeita. Yhteenvetona todettakoon, että tulevaisuuden ikääntyneillä on vahva halu toteuttaa omanlaistansa elämää ja säilyttää itsemääräämisoikeus.