Varfariinihoidon itsesäätelijät : - tarkistuslistan kehittäminen sairaanhoitajille
Koppeli, Jenni (2016)
Koppeli, Jenni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061613081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061613081
Tiivistelmä
Antikoagulaatiohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa noin 10 % vuosivauhdilla. Syynä tähän on väestön ikääntyminen ja lisääntynyt tieto oraalisen antikoagulaatiohoidon hyödyistä. Tulokset varfariinihoidon itsesäätelystä ovat olleet positiivisia. Itsesäätely lisää potilaiden sitoutuneisuutta omahoitoonsa ja potilastyytyväisyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää JYTE:n nykyisiä itsesäätelijäksi soveltuvuuskriteerejä, luoda tarkistuslista helpottamaan itsesäätelijäksi soveltuvuuden tunnistamista ja kehittää toimintamalli, jolla voidaan tunnistaa itsesäätelijäksi soveltuvia potilaita. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) käytettäväksi.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kolmivaiheista Delfoi-menetelmää. Kehittämistyöhön osallistui JYTE:n sairaanhoitajia ja lääkäri. Näkemyksiä saatiin asiantuntijaryhmältä kahden sähköisen kyselyn kautta sekä kehittämisiltapäivässä. Kehittämisiltapäivä toteutettiin osallistavia menetelmiä käyttäen. Opinnäytetyön tuloksena nykyisiä itsesäätelijäksi soveltuvuuskriteerejä muokattiin toimivammaksi kokonaisuudeksi, luotiin tarkistuslista helpottamaan sairaanhoitajan työtä soveltuvuuden tunnistamisessa ja kehitettiin toimintamalli helpottamaan varfariinihoidon itsesäätelijöiden tunnistamista. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että varfariinihoidon itsesäätelijöiden määrää voidaan kattavammin jatkossa kasvattaa. Itsesäätelyllä saadaan säästöjä perusterveydenhuollolle ja se mahdollistaa terveydenhuollon henkilökunnan ydinosaamisen kohdentamisen aiempaa paremmin. Opinnäytetyön tuloksina syntynyttä tarkistuslistaa, soveltuvuuskriteereitä ja toimintamallia hyödynnetään jatkossa JYTE:n terveysasemilla sairaanhoitajan työn apuna. Uudet itsesäätelijäksi soveltuvuuskriteerit ja tarkistuslista tulevat osaksi JYTE:n antikoagulaatiohoidon hoitopolkua. Jatkohaasteena tulee olemaan kriteerien ja tarkistuslistan säännöllinen päivittäminen ja toimivuuden arviointi.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kolmivaiheista Delfoi-menetelmää. Kehittämistyöhön osallistui JYTE:n sairaanhoitajia ja lääkäri. Näkemyksiä saatiin asiantuntijaryhmältä kahden sähköisen kyselyn kautta sekä kehittämisiltapäivässä. Kehittämisiltapäivä toteutettiin osallistavia menetelmiä käyttäen. Opinnäytetyön tuloksena nykyisiä itsesäätelijäksi soveltuvuuskriteerejä muokattiin toimivammaksi kokonaisuudeksi, luotiin tarkistuslista helpottamaan sairaanhoitajan työtä soveltuvuuden tunnistamisessa ja kehitettiin toimintamalli helpottamaan varfariinihoidon itsesäätelijöiden tunnistamista. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että varfariinihoidon itsesäätelijöiden määrää voidaan kattavammin jatkossa kasvattaa. Itsesäätelyllä saadaan säästöjä perusterveydenhuollolle ja se mahdollistaa terveydenhuollon henkilökunnan ydinosaamisen kohdentamisen aiempaa paremmin. Opinnäytetyön tuloksina syntynyttä tarkistuslistaa, soveltuvuuskriteereitä ja toimintamallia hyödynnetään jatkossa JYTE:n terveysasemilla sairaanhoitajan työn apuna. Uudet itsesäätelijäksi soveltuvuuskriteerit ja tarkistuslista tulevat osaksi JYTE:n antikoagulaatiohoidon hoitopolkua. Jatkohaasteena tulee olemaan kriteerien ja tarkistuslistan säännöllinen päivittäminen ja toimivuuden arviointi.