Mielenhallinnan ohjastaminen : Hevostoiminta erityisnuorten hoidon ja kasvatuksen tukena lastensuojelulaitoksessa
Paronen, Sanna (2016)
Paronen, Sanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090814119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090814119
Tiivistelmä
Opinnäytetyön valintaan vaikutti työelämän tarve kehittämistyölle sekä oma kiinnostus aiheeseen. Omakohtainen 40 vuoden kokemus hevosista sekä havainnot hevosen positiivisesta vaikutuksesta ihmismieleen olivat perusteita tutkimusaiheen valinnalle. Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä lasten-suojelulaitoksen erityisyksikköön, jossa työskentelin itse ohjaajana. Tilaajan tarve oli löytää nuorille mielekästä tekemistä laitoksen ulkopuolisesta harrastusmahdollisuudesta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret kokevat hevostoiminnan ja onko se sellainen toiminta, jolla voisi olla jatkuvuutta kehittämistyön jälkeen. Toiminnan tarkoitus oli saada nuoret innostumaan hevostoiminnasta sekä löytämään uuden harrastuksen. Hevosta käytettiin nuorten hoidon ja kasvatuksen tukena vuorovaikutuksessa. Tarkoitus oli myös selvittää hevostoiminnan kehittämistarpeet erityisnuorten kohdalla ja miten hevostoimintaa voisi käyttää apuna erityisnuorten vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Nuorille asetetut tavoitteet oli osallistua viikoittaiseen hevostoimintaan omien resurssien mukaisesti.
Kehittämistyö oli työelämälähtöinen ja yhteistyökumppaneina olivat yksityinen lastensuojelun erityisyksikkö ja yksityinen hevostalli. Kehittämistyön kohderyhmä koostui kolmesta lastensuojelulaitoksen erityisyksikön nuoresta.
Hevostoiminta toteutettiin kerran viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. Kokonaisuuteen kuului 16 tallikäyntiä ja jokainen nuori osallistui noin 10 kertaa hevostoimintaan. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli toiminnallinen tapaustutkimus, jossa toimin itse aktiivisena osallistuvana havainnoitsijana. Tiedonke-ruumenetelminä käytettiin havainnointia, haastatteluja ja kyselyjä. Tutkimuksen teoriapohjana käytettiin sosiaalipedagogista hevostoimintaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea jo syrjäytyneitä nuoria. Aiempaa tutkimustietoa hevostoiminnan vaikutuksesta erityisnuorten vuorovaikutuksen tukemisessa ei löydy, mikä korostaa tämän opinnäytetyön tutkimuksellista merkittävyyttä ja hyödynnettävyyttä jatkossa.
Kehittämistyö osoitti, että hevostoiminnalla on hyötyä syrjäytyneiden nuorten kuntoutuksessa. Toiminta vaikuttaa nuoren mielialaan, tuo positiivisia kokemuksia, opettaa tunteiden säätelyä ja tarjoaa harrastusmahdollisuuden, jolla on vaikutusta mielen hyvinvointiin. Tutkimustulosten perusteella sosiaalipedagogisen peruselementit toiminnallisuus, elämyksellisyys ja dialogisuus toimivat erityisnuorten kuntoutuksessa. Toimintaan osallistuminen antaa nuorille vahvistavia kokemuksia ja hevosen mukana olo toiminnassa auttoi nuoria omien tunteiden säätelyssä ja sanoittamisessa. Hevostoiminta toi nuorille myös uuden säännöllisen harrastusmahdollisuuden, joka jatkuu kerran viikossa kehittämistyön jälkeen.
Käsittelemästä aiheesta sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja sen vaikutuksesta jo syrjäytyneisiin nuoriin tulisi saada lisää tietoa. Uusia tutkimuksia sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta erityisnuorten vuorovaikutuksen tukena tarvitaan lisää. Joillain lastensuojelulaitoksen ohjaajilla saattaa olla kokemusta hevostoiminnasta, joten sitä tulisi tulevaisuudessa hyödyntää enemmän.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret kokevat hevostoiminnan ja onko se sellainen toiminta, jolla voisi olla jatkuvuutta kehittämistyön jälkeen. Toiminnan tarkoitus oli saada nuoret innostumaan hevostoiminnasta sekä löytämään uuden harrastuksen. Hevosta käytettiin nuorten hoidon ja kasvatuksen tukena vuorovaikutuksessa. Tarkoitus oli myös selvittää hevostoiminnan kehittämistarpeet erityisnuorten kohdalla ja miten hevostoimintaa voisi käyttää apuna erityisnuorten vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Nuorille asetetut tavoitteet oli osallistua viikoittaiseen hevostoimintaan omien resurssien mukaisesti.
Kehittämistyö oli työelämälähtöinen ja yhteistyökumppaneina olivat yksityinen lastensuojelun erityisyksikkö ja yksityinen hevostalli. Kehittämistyön kohderyhmä koostui kolmesta lastensuojelulaitoksen erityisyksikön nuoresta.
Hevostoiminta toteutettiin kerran viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. Kokonaisuuteen kuului 16 tallikäyntiä ja jokainen nuori osallistui noin 10 kertaa hevostoimintaan. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli toiminnallinen tapaustutkimus, jossa toimin itse aktiivisena osallistuvana havainnoitsijana. Tiedonke-ruumenetelminä käytettiin havainnointia, haastatteluja ja kyselyjä. Tutkimuksen teoriapohjana käytettiin sosiaalipedagogista hevostoimintaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea jo syrjäytyneitä nuoria. Aiempaa tutkimustietoa hevostoiminnan vaikutuksesta erityisnuorten vuorovaikutuksen tukemisessa ei löydy, mikä korostaa tämän opinnäytetyön tutkimuksellista merkittävyyttä ja hyödynnettävyyttä jatkossa.
Kehittämistyö osoitti, että hevostoiminnalla on hyötyä syrjäytyneiden nuorten kuntoutuksessa. Toiminta vaikuttaa nuoren mielialaan, tuo positiivisia kokemuksia, opettaa tunteiden säätelyä ja tarjoaa harrastusmahdollisuuden, jolla on vaikutusta mielen hyvinvointiin. Tutkimustulosten perusteella sosiaalipedagogisen peruselementit toiminnallisuus, elämyksellisyys ja dialogisuus toimivat erityisnuorten kuntoutuksessa. Toimintaan osallistuminen antaa nuorille vahvistavia kokemuksia ja hevosen mukana olo toiminnassa auttoi nuoria omien tunteiden säätelyssä ja sanoittamisessa. Hevostoiminta toi nuorille myös uuden säännöllisen harrastusmahdollisuuden, joka jatkuu kerran viikossa kehittämistyön jälkeen.
Käsittelemästä aiheesta sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja sen vaikutuksesta jo syrjäytyneisiin nuoriin tulisi saada lisää tietoa. Uusia tutkimuksia sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta erityisnuorten vuorovaikutuksen tukena tarvitaan lisää. Joillain lastensuojelulaitoksen ohjaajilla saattaa olla kokemusta hevostoiminnasta, joten sitä tulisi tulevaisuudessa hyödyntää enemmän.