Kotikulma tyttöjen kohtaamispaikkana : 11–15 -vuotiaiden tyttöjen kerhotoimintamallin kehittäminen Kuopion Setlementti Puijola ry:n asukastuvalle
Kurtti, Mira (2016)
Kurtti, Mira
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090914148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090914148
Tiivistelmä
Ryhmätoiminta tukee monia nuoria oman minäkäsityksen kehittymisessä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta oman kodin ulkopuolella. Ryhmätoiminta on yksi tapa päästä toimimaan yhdessä muiden nuorten parissa ja sitä kautta rakentaa omaa sosiaalista maailmaa ja saada ystävyyssuhteita. Ryhmätoiminnan kautta nuoret oppivat toisiltaan paljon, minkä vuoksi myös eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten kohtaamisia kantasuomalaisten kanssa tulisi lisätä vapaa-ajan harrastetoiminnassa, sillä ryhmän hyväksyntä lisää nuoren rohkeutta sekä vaikuttaa positiivisesti nuoren itsetuntoon.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kerhotoimintaa minkä kautta tuli kerätä kehittämisideoita ja tarkkailla miten kerhotoiminta vaikuttaa kohderyhmän arkeen. Kehittämisprosessi sai alkunsa Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiveesta selvittää nykyisten tai uusien kävijöiden näkemyksiä lähiötyön kehittämiseksi, minkä pohjalta ryhdyin toteuttamaan kerhotoimintaa uudelle kohderyhmälle. Kerhotoiminta toteutettiin keväällä 2016. Kohderyhmä muodostui 11–15 -vuotiaista eri kulttuuritaustan omaavista tytöistä. Kerhotoiminta toteutettiin tyttöjen toiveista lähtöisin ja osallistuminen oli kaikille vapaaehtoista. Aloittamani kerhotoiminnan kautta kehittyi Kuopion Setlementti Puijola ry:lle uusi kerhotoimintamalli lähiössä toteutettavaan tyttötyöhön, minkä jatkuvuudesta otti vetovastuun Kuopion Tyttöjen Talo.
Kerhotoiminnan tarkoituksena oli mahdollistaa tytöille monipuolinen toimintaympäristö, minkä johdosta kerhokertojen sisältö vaihteli viikosta toiseen. Kerhotoiminnan kautta huomasin, että tyttöjen toiveista ja tarpeista toteutettu kerhotoiminta herätti tyttöjen mielenkiinnon. Kerhotoimintaan oli mukavampi sitoutua, sillä se ei ollut kenellekään pakollista ja sen kautta tarjoutui uusi ja ilmainen harrastusmahdollisuus oman kodin ja koulun läheisyydessä.
Tytöt kirjasivat kerhotoiminnan aikana myös omia kehittämistoiveita siitä, miten Kuopion Setlementti Puijola ry voisi kehittää tytöille suunnattua ryhmätoimintaa lähiöissä. Kehittämisideoiden kautta kulttuuri ja liikunta nousivat kaikkein suurimpaan suosioon, minkä pohjalta tuon raportissa esille, miten tytöille suunnattua toimintaa voisi lähteä kehittämään, jotta se vastaisi tyttöjen tarpeita ja toiveita. Lopuksi vielä pohdin kehittämisprosessin ajankohtaisuutta ja sen merkitystä työelämän näkökulmasta. Lisäksi tuon esille, miten kehittämisprosessi vaikutti oman ammatillisen osaamisen kehittymiseen.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kerhotoimintaa minkä kautta tuli kerätä kehittämisideoita ja tarkkailla miten kerhotoiminta vaikuttaa kohderyhmän arkeen. Kehittämisprosessi sai alkunsa Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiveesta selvittää nykyisten tai uusien kävijöiden näkemyksiä lähiötyön kehittämiseksi, minkä pohjalta ryhdyin toteuttamaan kerhotoimintaa uudelle kohderyhmälle. Kerhotoiminta toteutettiin keväällä 2016. Kohderyhmä muodostui 11–15 -vuotiaista eri kulttuuritaustan omaavista tytöistä. Kerhotoiminta toteutettiin tyttöjen toiveista lähtöisin ja osallistuminen oli kaikille vapaaehtoista. Aloittamani kerhotoiminnan kautta kehittyi Kuopion Setlementti Puijola ry:lle uusi kerhotoimintamalli lähiössä toteutettavaan tyttötyöhön, minkä jatkuvuudesta otti vetovastuun Kuopion Tyttöjen Talo.
Kerhotoiminnan tarkoituksena oli mahdollistaa tytöille monipuolinen toimintaympäristö, minkä johdosta kerhokertojen sisältö vaihteli viikosta toiseen. Kerhotoiminnan kautta huomasin, että tyttöjen toiveista ja tarpeista toteutettu kerhotoiminta herätti tyttöjen mielenkiinnon. Kerhotoimintaan oli mukavampi sitoutua, sillä se ei ollut kenellekään pakollista ja sen kautta tarjoutui uusi ja ilmainen harrastusmahdollisuus oman kodin ja koulun läheisyydessä.
Tytöt kirjasivat kerhotoiminnan aikana myös omia kehittämistoiveita siitä, miten Kuopion Setlementti Puijola ry voisi kehittää tytöille suunnattua ryhmätoimintaa lähiöissä. Kehittämisideoiden kautta kulttuuri ja liikunta nousivat kaikkein suurimpaan suosioon, minkä pohjalta tuon raportissa esille, miten tytöille suunnattua toimintaa voisi lähteä kehittämään, jotta se vastaisi tyttöjen tarpeita ja toiveita. Lopuksi vielä pohdin kehittämisprosessin ajankohtaisuutta ja sen merkitystä työelämän näkökulmasta. Lisäksi tuon esille, miten kehittämisprosessi vaikutti oman ammatillisen osaamisen kehittymiseen.