Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia tukiasumisyksikössä asumisesta
Kunnas, Riikka (2016)
Kunnas, Riikka
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092614547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092614547
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten alaikäiset yksin tulleet turvapaikanhakijat kokevat asumisen ja arjen tukiasumisyksikössä vastaanottovaiheessa. Tarkoituksena oli myös selvittää nuorten kokemuksia ympäröivästä yhteiskunnasta. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Huittisten tukiasumisyksikön kanssa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumetodina käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui neljä tukiasumisyksikön 16–17-vuotiasta asukasta. Aineisto kerättiin toukokuussa ja kesäkuussa 2016. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, joka sisälsi teoriaa alaikäisenä yksin tulleista lapsista ja nuorista sekä alaikäisten vastaanotosta Suomessa. Lisäksi perehdyttiin aiempiin tutkimuksiin, tilastoihin sekä lainsäädäntöön.
Opinnäytetyön tulosten mukaan nuorten elämässä keskeisimpiä asioita olivat koulunkäynti ja suomen kielen oppiminen, ohjaajien tuki ja huolenpito sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen. Nuoret toivoivat tasa-arvoista ja yksilöllistä kohtelua ja pelkäsivät leimaantumista kansalaisuutensa tai turvapaikanhakija-asemansa mukaan. Nuoret kaipasivat apua arjen taitojen opettelemisessa ja he suunnittelivat tulevaisuuttaan, vaikka kokivat epävarmuutta turvapaikkapäätöstä odottaessaan. Nuoret pitivät Huittista turvallisena asuinpaikkana ja heillä oli vain vähän rasistisia kokemuksia. Kiireinen arki, harrastukset ja kaverien tuki koettiin tärkeiksi.
Nuoret tarvitsevat turvallisia, luotettavia aikuisia auttamaan arjessa. Ohjaajien rekrytoinnissa ja koulutuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön ammatilliseen osaamiseen. Nuorten tulisi saada kiinnittyä sosiaalisiin suhteisiinsa pelkäämättä jatkuvasti muuttoa toiselle paikkakunnalle. Resursseja lisäämällä voitaisiin parantaa yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemaa yhteiskunnan jäseninä ja palvelujen saajina. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanoton kehittämisessä, nuorten tukemisessa ja ohjaajien koulutuksessa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumetodina käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui neljä tukiasumisyksikön 16–17-vuotiasta asukasta. Aineisto kerättiin toukokuussa ja kesäkuussa 2016. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, joka sisälsi teoriaa alaikäisenä yksin tulleista lapsista ja nuorista sekä alaikäisten vastaanotosta Suomessa. Lisäksi perehdyttiin aiempiin tutkimuksiin, tilastoihin sekä lainsäädäntöön.
Opinnäytetyön tulosten mukaan nuorten elämässä keskeisimpiä asioita olivat koulunkäynti ja suomen kielen oppiminen, ohjaajien tuki ja huolenpito sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen. Nuoret toivoivat tasa-arvoista ja yksilöllistä kohtelua ja pelkäsivät leimaantumista kansalaisuutensa tai turvapaikanhakija-asemansa mukaan. Nuoret kaipasivat apua arjen taitojen opettelemisessa ja he suunnittelivat tulevaisuuttaan, vaikka kokivat epävarmuutta turvapaikkapäätöstä odottaessaan. Nuoret pitivät Huittista turvallisena asuinpaikkana ja heillä oli vain vähän rasistisia kokemuksia. Kiireinen arki, harrastukset ja kaverien tuki koettiin tärkeiksi.
Nuoret tarvitsevat turvallisia, luotettavia aikuisia auttamaan arjessa. Ohjaajien rekrytoinnissa ja koulutuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön ammatilliseen osaamiseen. Nuorten tulisi saada kiinnittyä sosiaalisiin suhteisiinsa pelkäämättä jatkuvasti muuttoa toiselle paikkakunnalle. Resursseja lisäämällä voitaisiin parantaa yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemaa yhteiskunnan jäseninä ja palvelujen saajina. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanoton kehittämisessä, nuorten tukemisessa ja ohjaajien koulutuksessa.