Esitutkintakertomus todisteena rikosoikeudenkäynnissä
Pyyny, Salla (2016)
Pyyny, Salla
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2016092914694
https://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2016092914694
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä esitutkintakertomus käsitteenä tarkoittaa ja missä tilanteissa sitä voidaan käyttää todisteena Suomessa käydyssä rikosoikeudenkäynnissä. Lisäksi tavoitteena on tutustua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tutkittavana on myös, eroavatko Suomen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeustapausten ratkaisut toisistaan esitutkintakertomuksen todisteena käytön kannalta.
Tietoperustaan on sovellettu lainoppia, lain esitöitä sekä oikeuskirjallisuutta, uutisia kuin myös oikeustapauksia. Lisäksi on sovellettu Euroopan ihmisoikeussopimusta. Tärkeimpinä lakeina nousi oikeudenkäymiskaari, esitutkintalaki sekä laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistusta edeltänyt hallituksen esitys on myös tärkeässä asemassa.
Oikeuskäytäntöön on otettu tapauksia sekä Suomesta että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Esitutkintakertomus-käsitteen sisällön määrittelyä ei löydy oikeuskirjallisuudesta tai laeista. Voidaan kuitenkin olettaa sen tarkoittavan esitutkinnassa annettua joko kirjallista tai videoitua kertomusta. Tiettyjen asianomaisten osalta edellytetään, että heidän esitutkinnassa annettu lausumansa tulee tallentaa videotallenteelle tai muulle vastaavalle ääni- tai kuvatallenteelle. Lähtökohtaisesti esitutkinnassa annettua kirjallista kertomusta ei saisi käyttää todisteena oikeudessa. Oikeudenkäymiskaaressa on kuitenkin uudistuksen myötä määritelty useita poikkeuksia tähän. Kertomuksen käyttäminen on sallittua esimerkiksi silloin, kun todistajaa ei asianmukaisista toimenpiteistä huolimatta tavoiteta tai asianomaisena on alaikäinen seksuaalirikoksen uhri. Tällöin on kuitenkin tullut huolehtia vastaajan vastakuulustelumahdollisuudesta.
Suomen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta esitutkintakertomuksen käytöstä todisteena ei juurikaan tutkimusten perusteella eroa toisistaan. Kuitenkin muutamia poikkeuksia asiaan löytyy, kun tutkitaan Suomea vastaan tehtyjä valituksia.
Jatkotutkimusaiheena olisi tarkoituksenmukaista tutustua siihen, miten Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen on vaikuttanut Suomen oikeuskäytäntöön. Lisäksi esitutkintakertomuksen käyttöä todisteena voitaisiin tutkia anonyymin todistelun kannalta.
Tietoperustaan on sovellettu lainoppia, lain esitöitä sekä oikeuskirjallisuutta, uutisia kuin myös oikeustapauksia. Lisäksi on sovellettu Euroopan ihmisoikeussopimusta. Tärkeimpinä lakeina nousi oikeudenkäymiskaari, esitutkintalaki sekä laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistusta edeltänyt hallituksen esitys on myös tärkeässä asemassa.
Oikeuskäytäntöön on otettu tapauksia sekä Suomesta että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Esitutkintakertomus-käsitteen sisällön määrittelyä ei löydy oikeuskirjallisuudesta tai laeista. Voidaan kuitenkin olettaa sen tarkoittavan esitutkinnassa annettua joko kirjallista tai videoitua kertomusta. Tiettyjen asianomaisten osalta edellytetään, että heidän esitutkinnassa annettu lausumansa tulee tallentaa videotallenteelle tai muulle vastaavalle ääni- tai kuvatallenteelle. Lähtökohtaisesti esitutkinnassa annettua kirjallista kertomusta ei saisi käyttää todisteena oikeudessa. Oikeudenkäymiskaaressa on kuitenkin uudistuksen myötä määritelty useita poikkeuksia tähän. Kertomuksen käyttäminen on sallittua esimerkiksi silloin, kun todistajaa ei asianmukaisista toimenpiteistä huolimatta tavoiteta tai asianomaisena on alaikäinen seksuaalirikoksen uhri. Tällöin on kuitenkin tullut huolehtia vastaajan vastakuulustelumahdollisuudesta.
Suomen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta esitutkintakertomuksen käytöstä todisteena ei juurikaan tutkimusten perusteella eroa toisistaan. Kuitenkin muutamia poikkeuksia asiaan löytyy, kun tutkitaan Suomea vastaan tehtyjä valituksia.
Jatkotutkimusaiheena olisi tarkoituksenmukaista tutustua siihen, miten Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen on vaikuttanut Suomen oikeuskäytäntöön. Lisäksi esitutkintakertomuksen käyttöä todisteena voitaisiin tutkia anonyymin todistelun kannalta.