Tunnustamisoikeudenkäynti osana syyteneuvottelua
Kannisto, Kati (2016)
Kannisto, Kati
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092914697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092914697
Tiivistelmä
Syyteneuvottelu, jossa rikoksesta epäillyllä on mahdollisuus tunnustamalla saada lievempi rangaistus, tuli mahdolliseksi vuoden 2015 alusta. Sen tarkoituksena on saavuttaa prosessiekonomisia säästöjä nopeuttamalla laajoissa ja vaativissa asioissa rikosprosessimenettelyä, jotta viranomaisresurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Varsinkin talousrikokset ovat hyvin otollisia syyteneuvottelun kohteita. Tunnustamisoikeudenkäynnin pitäisi keventää tuomioistuimen työtaakkaa, koska talousrikoksissa käsittelyajat istunnossa ovat pitkiä. Tässä työssä pyritään osoittamaan, että tunnustamisoikeudenkäynti säästää resursseja.
Opinnäytetyössä tutkittiin tunnustamisoikeudenkäyntiä osana syyteneuvottelumenettelyä. Lisäksi työssä käydään koko syyteneuvotteluprosessi läpi, keskittyen työn loppupuolella itse tunnustamisoikeudenkäyntiin, joka on syyteneuvottelun viimeinen vaihe.
Syyteneuvottelu oli tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Opinnäytetyötä aloitettaessa aiheesta ei ollut montaakaan työtä lakiuudistuksen jälkeen valmiina, mutta vuoden 2016 kesään mennessä niitä oli tullut muutama lisää. Aiheen laajuuden ja viime aikoina lisääntyneiden tutkimustöiden vuoksi päädyttiin rajaamaan opinnäytetyö tunnustamisoikeudenkäyntiin.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena perehtyen lakiin, oikeuskirjallisuuteen, Oikeusministeriön koulutusmateriaaliin, oikeustapauksiin sekä käytäntöä henkilökohtaisesti havainnoiden. Opinnäytetyötä varten on haastateltu kahta talousrikoksiin erikoistunutta syyttäjää, joilla on hyvin erilainen tilanne: toisella heistä on Suomessa eniten kokemusta syyteneuvottelun käytöstä, toinen on juuri ensimmäistä kertaa neuvotellut syytteistä. Opinnäytetyöntekijä kävi myös havainnoimassa kolmea tunnustamisoikeudenkäyntiä.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa syyteneuvottelun käyttö vieläkin arveluttaa ja menettely on jäänyt kokonaan käyttämättä. Työ todentaa sen, että varsinkin tuomioistuimissa tunnustamisoikeudenkäynnillä saavutetaan suuriakin prosessiekonomisia säästöjä.
Opinnäytetyössä tutkittiin tunnustamisoikeudenkäyntiä osana syyteneuvottelumenettelyä. Lisäksi työssä käydään koko syyteneuvotteluprosessi läpi, keskittyen työn loppupuolella itse tunnustamisoikeudenkäyntiin, joka on syyteneuvottelun viimeinen vaihe.
Syyteneuvottelu oli tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Opinnäytetyötä aloitettaessa aiheesta ei ollut montaakaan työtä lakiuudistuksen jälkeen valmiina, mutta vuoden 2016 kesään mennessä niitä oli tullut muutama lisää. Aiheen laajuuden ja viime aikoina lisääntyneiden tutkimustöiden vuoksi päädyttiin rajaamaan opinnäytetyö tunnustamisoikeudenkäyntiin.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena perehtyen lakiin, oikeuskirjallisuuteen, Oikeusministeriön koulutusmateriaaliin, oikeustapauksiin sekä käytäntöä henkilökohtaisesti havainnoiden. Opinnäytetyötä varten on haastateltu kahta talousrikoksiin erikoistunutta syyttäjää, joilla on hyvin erilainen tilanne: toisella heistä on Suomessa eniten kokemusta syyteneuvottelun käytöstä, toinen on juuri ensimmäistä kertaa neuvotellut syytteistä. Opinnäytetyöntekijä kävi myös havainnoimassa kolmea tunnustamisoikeudenkäyntiä.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa syyteneuvottelun käyttö vieläkin arveluttaa ja menettely on jäänyt kokonaan käyttämättä. Työ todentaa sen, että varsinkin tuomioistuimissa tunnustamisoikeudenkäynnillä saavutetaan suuriakin prosessiekonomisia säästöjä.