Pakolaiskriisin uutisointi : Suomalaisen ja sveitsiläisen sanomalehden suhtautuminen pakolaiskriisiin
Solja, Anni (2016)
Solja, Anni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100314765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100314765
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ottaa selville, miten kahden eri eurooppalaisen alueen, Suomen ja ranskankielisen Sveitsin, suuret sanomalehdet Helsingin Sanomat ja Tribune de Genève kirjoittavat Eurooppaan kohdistuvasta pakolaiskriisistä, mitkä lehtien erot ja samankaltaisuudet ovat ja miten ne tulevat esille.
Työ on tehty diskurssianalyysin keinoin ja siinä selvitetään, kuinka paljon pakolaiskriisistä kirjoitetaan, millä lehden osastolla, missä aiheympäristössä, mitä kansallisuuksia käsitellään ja millä tyylillä juttuja on kirjoitettu. Työssä myös tarkastellaan, ovatko artikkelit pakolaisten puolesta, heitä vastaan vai neutraaleja eli miten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan. Tutkinnan kohteeksi on valittu artikkelit koskien pakolaisia, pakolaiskriisiä, turvapaikanhakijoita, vastaanottokeskuksia, kotouttamista ja yleisesti keskustelua pakolaiskriisiin liittyen. Työn tutkimusajankohtana on vuoden 2015 syyskuun toinen viikko, ja tutkielma on rajattu kummankin julkaisun painettuihin versioihin.
Opinnäytetyöstä selviää, että lehtien välillä on eroavaisuuksia liittyen maiden kansainvälisiin suhteisiin, maantieteelliseen sijaintiin, EU-jäsenyyteen tai sen puutteeseen sekä kulttuurillisiin ja historiallisiin piirteisiin. Noin puolet molempien lehtien juttukokonaisuuksista on pakolaisten puolesta olevia, noin puolet neutraaleja ja muutama ongelmallisen tai negatiivisen mielikuvan antava. Kummankin lehden näkemykset eri kansallisuuksista ovat myös hyvin samankaltaisia: pakolaisia auttavia maita ihaillaan, kun taas heitä vieroksuvia maita moititaan. Tribune de Genèven artikkelit ovat yleisesti kritisoivampia ja hieman enemmän tunteisiin vetoavia. Helsingin Sanomat taas käyttää enemmän toistoa ja korostussanoja ennennäkemättömän pakolaistilanteen edessä.
Vaikka sekä Helsingin Sanomat että Tribune de Genève voisivat kumpikin pysytellä puhtaasti neutraalilla ja tiedottavalla tiellä, molemmat päättävät ottaa selkeästi kantaa inhimilliseen tragediaan, sen hoitamiseen sekä pitkäaikaisiin vaikutuksiin tämän päivän Euroopassa.
Työ on tehty diskurssianalyysin keinoin ja siinä selvitetään, kuinka paljon pakolaiskriisistä kirjoitetaan, millä lehden osastolla, missä aiheympäristössä, mitä kansallisuuksia käsitellään ja millä tyylillä juttuja on kirjoitettu. Työssä myös tarkastellaan, ovatko artikkelit pakolaisten puolesta, heitä vastaan vai neutraaleja eli miten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan. Tutkinnan kohteeksi on valittu artikkelit koskien pakolaisia, pakolaiskriisiä, turvapaikanhakijoita, vastaanottokeskuksia, kotouttamista ja yleisesti keskustelua pakolaiskriisiin liittyen. Työn tutkimusajankohtana on vuoden 2015 syyskuun toinen viikko, ja tutkielma on rajattu kummankin julkaisun painettuihin versioihin.
Opinnäytetyöstä selviää, että lehtien välillä on eroavaisuuksia liittyen maiden kansainvälisiin suhteisiin, maantieteelliseen sijaintiin, EU-jäsenyyteen tai sen puutteeseen sekä kulttuurillisiin ja historiallisiin piirteisiin. Noin puolet molempien lehtien juttukokonaisuuksista on pakolaisten puolesta olevia, noin puolet neutraaleja ja muutama ongelmallisen tai negatiivisen mielikuvan antava. Kummankin lehden näkemykset eri kansallisuuksista ovat myös hyvin samankaltaisia: pakolaisia auttavia maita ihaillaan, kun taas heitä vieroksuvia maita moititaan. Tribune de Genèven artikkelit ovat yleisesti kritisoivampia ja hieman enemmän tunteisiin vetoavia. Helsingin Sanomat taas käyttää enemmän toistoa ja korostussanoja ennennäkemättömän pakolaistilanteen edessä.
Vaikka sekä Helsingin Sanomat että Tribune de Genève voisivat kumpikin pysytellä puhtaasti neutraalilla ja tiedottavalla tiellä, molemmat päättävät ottaa selkeästi kantaa inhimilliseen tragediaan, sen hoitamiseen sekä pitkäaikaisiin vaikutuksiin tämän päivän Euroopassa.