Recovery-käsite kirjallisuudessa : Käsiteanalyysi
Alpola, Ilona; Oke, Paula (2016)
Alpola, Ilona
Oke, Paula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101115080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101115080
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Niemikotisäätiön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistä Recovery-hanketta. Työn tavoitteena oli tuottaa uutta suomenkielistä tietoa Niemikotisäätiölle, joka on kiinnostunut recovery-mallin käyttämisestä toiminnassaan. Työn tarkoituksena oli analysoida recovery-käsitteen sisältöä ja merkityksiä. Tarkoituksena oli lisäksi ymmärtää ja jäsentää recoveryn käsitettä sekä selkeyttää sen suhdetta lähikäsitteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin käsiteanalyysimenetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön tiedonhaut tehtiin Arto, Medic, JBI, CINAHL ja PubMed -tietokannoista. Lisäksi käytimme Google Scholar-hakuliittymää käyttäen hakutermejä ”recovery” ja ”recovery model”. Aineistoksi analyysia varten valittiin kymmenen tutkimusartikkelia. Lisäksi etsimme tietoa mielenterveysjärjestöjen sivuilta, mutta jätimme ne analyysin ulkopuolelle. Analyysimenetelmäksi valittiin Avantin ja Walkerin käsiteanalyysi, joka on hoitotieteessä käytetyin käsiteanalyysimetodi.
Analyysin tulosten mukaan recovery-käsitteen määritelmillä ei eri tutkimuksissa ollut suurta eroa. Recovery määriteltiin niissä prosessiksi, matkaksi ja kokemukseksi. Analyysissä tuli ilmi, että recovery-käsitteestä voidaan tunnistaa eri ominaispiirteitä, jotka ovat toiveikkuus, voimavarakeskeisyys, kokemuksellisuus, vuorovaikutuksellisuus, inhimillisyys, yksilöllisyys, jaksottaisuus ja moniulotteisuus. Analyysissä selvisi myös, että mielenterveysjärjestöjen esitteet ja muu materiaali pitävät sisällään samoja komponentteja kuin tieteellisetkin artikkelit, mutta ne on kohderyhmän vuoksi tiivistetty helposti luettavaan muotoon.
Opinnäytetyö tarjoaa suomenkielistä tietoa recovery-käsitteestä, jonka käyttö on yleistymässä suomalaisessa mielenterveystyössä. Opinnäytetyön tulokset esitetään Niemikotisäätiön koulutustilaisuudessa huhtikuussa 2016.
Opinnäytetyön tiedonhaut tehtiin Arto, Medic, JBI, CINAHL ja PubMed -tietokannoista. Lisäksi käytimme Google Scholar-hakuliittymää käyttäen hakutermejä ”recovery” ja ”recovery model”. Aineistoksi analyysia varten valittiin kymmenen tutkimusartikkelia. Lisäksi etsimme tietoa mielenterveysjärjestöjen sivuilta, mutta jätimme ne analyysin ulkopuolelle. Analyysimenetelmäksi valittiin Avantin ja Walkerin käsiteanalyysi, joka on hoitotieteessä käytetyin käsiteanalyysimetodi.
Analyysin tulosten mukaan recovery-käsitteen määritelmillä ei eri tutkimuksissa ollut suurta eroa. Recovery määriteltiin niissä prosessiksi, matkaksi ja kokemukseksi. Analyysissä tuli ilmi, että recovery-käsitteestä voidaan tunnistaa eri ominaispiirteitä, jotka ovat toiveikkuus, voimavarakeskeisyys, kokemuksellisuus, vuorovaikutuksellisuus, inhimillisyys, yksilöllisyys, jaksottaisuus ja moniulotteisuus. Analyysissä selvisi myös, että mielenterveysjärjestöjen esitteet ja muu materiaali pitävät sisällään samoja komponentteja kuin tieteellisetkin artikkelit, mutta ne on kohderyhmän vuoksi tiivistetty helposti luettavaan muotoon.
Opinnäytetyö tarjoaa suomenkielistä tietoa recovery-käsitteestä, jonka käyttö on yleistymässä suomalaisessa mielenterveystyössä. Opinnäytetyön tulokset esitetään Niemikotisäätiön koulutustilaisuudessa huhtikuussa 2016.