Kohti EU-tasoista tilinpäätössääntelyä
Koskinen, Jonna (2016)
Koskinen, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110115589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110115589
Tiivistelmä
Suomessa on laaja kirjanpitovelvollisuus ja kaikkien, jotka harjoittavat liike- tai ammattitoimintaa, on laadittava euromääräinen kirjanpito kirjanpitolainsäädäntöä noudattaen. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta on lakisääteistä ja kirjanpitovelvollisen tulee noudattaa kirjanpitolakia (1336/1997), kirjanpitoasetusta (1339/1997) ja asetusta pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (1753/2015) sekä mahdollisesti kirjanpitoa koskevia säännöksiä muissa laeissa. Kirjanpitolaki on yleislaki, jonka tunteminen on tärkeää useille eri tahoille ja jonka sisältö sekä noudattaminen ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja. Monia suuria päätöksiä tehdään kirjanpidon ja etenkin tilinpäätöksen tuottamien tietojen perusteella, joten kirjanpitolainsäädännön oikea tulkinta on välttämätöntä oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.
Kirjanpitolaki ja –asetus muuttuivat ja valtioneuvosto voimaansaattoi uuden kirjanpitoa koskevan asetuksen – asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2013 annetun direktiivin (2013/34/EU) nojalla. Kirjanpitolainsäädännön muutoksessa on siis kyse pääosin EU-sääntelyn saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansainväliset sopimukset ja velvoitteet sekä EU:n sääntelyratkaisut ovat keskeisessä asemassa kansallisessa lainsäädäntötyössä ja ne myös käynnistivät kansallisen kirjanpitolain lainmuutostyön. EU-direktiivin (2013/34/EU), jota tilinpäätösdirektiiviksi kutsutaan, tarkoitus on vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistamaan sääntöjä niin, että voimassa oleva lainsäädäntö ja sen asettamat hallinnolliset rasitteet ovat oikeassa suhteessa niiden tuomiin hyötyihin. Lisäksi tilinpäätösdirektiivin pyrkimyksenä on edesauttaa yrittäjyyttä sekä mahdollistaa yritysten taloudellisen aseman vertailtavuutta EU:n alueella.
Kansallisen kirjanpitolainsäädännön muutostyö käynnistyi jo vuonna 2013 työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän johdolla. Työryhmään kuului joukko asiantuntijoita ja sen lisäksi työryhmä antoi eri asiantuntijatahojen antaa lausuntonsa suunnitelluista kirjanpitolainsäädännön muutoksista. Muutosten taustalla oli kuitenkin pakottava EU-lainsäädännön implementointi kansalliseen lainsäädäntöön, jonka vuoksi muutosten tekemisessä ei ollut käytettävissä juurikaan kansallisen lainsäätäjän harkintavaltaa. Kirjanpitolainsäädännön uudistuksessa on kuitenkin voitu huomioida ja tarkastella myös kansallisiin lähtökohtiin pohjautuvia ratkaisuja sekä kartoittaa muiden lakien muutostarve.
Tämä opinnäytetyö tarkastelee kirjanpitolainsäädäntöä, siihen tehtyjä muutoksia sekä niiden vaikutuksia kansallisesti. Opinnäytetyö on ajankohtainen, sillä uudistuneen kirjanpitolainsäädännön muutokset astuivat voimaan 1.1.2016 ja säännöksiä on noudatettavan vuonna 2016 alkaneilla tilikausilla. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa kokonaiskuva kirjanpitolain- ja asetuksen tilinpäätöstä koskevista muutoksista sekä tarkastella kansallista kirjanpitolainsäädäntöä osana EU-sääntelyä. Opinnäytetyön tarkoitus on antaa kokonaiskuva kirjanpitolainsäädännön muutoksista niin, että se hyödyttäisi käytännön työelämän tarpeita sekä syventäisi opinnäytetyön laatijan taloushallinnon sekä kirjanpidon oikeudellista osaamista.
Kirjanpitolaki ja –asetus muuttuivat ja valtioneuvosto voimaansaattoi uuden kirjanpitoa koskevan asetuksen – asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2013 annetun direktiivin (2013/34/EU) nojalla. Kirjanpitolainsäädännön muutoksessa on siis kyse pääosin EU-sääntelyn saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansainväliset sopimukset ja velvoitteet sekä EU:n sääntelyratkaisut ovat keskeisessä asemassa kansallisessa lainsäädäntötyössä ja ne myös käynnistivät kansallisen kirjanpitolain lainmuutostyön. EU-direktiivin (2013/34/EU), jota tilinpäätösdirektiiviksi kutsutaan, tarkoitus on vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistamaan sääntöjä niin, että voimassa oleva lainsäädäntö ja sen asettamat hallinnolliset rasitteet ovat oikeassa suhteessa niiden tuomiin hyötyihin. Lisäksi tilinpäätösdirektiivin pyrkimyksenä on edesauttaa yrittäjyyttä sekä mahdollistaa yritysten taloudellisen aseman vertailtavuutta EU:n alueella.
Kansallisen kirjanpitolainsäädännön muutostyö käynnistyi jo vuonna 2013 työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän johdolla. Työryhmään kuului joukko asiantuntijoita ja sen lisäksi työryhmä antoi eri asiantuntijatahojen antaa lausuntonsa suunnitelluista kirjanpitolainsäädännön muutoksista. Muutosten taustalla oli kuitenkin pakottava EU-lainsäädännön implementointi kansalliseen lainsäädäntöön, jonka vuoksi muutosten tekemisessä ei ollut käytettävissä juurikaan kansallisen lainsäätäjän harkintavaltaa. Kirjanpitolainsäädännön uudistuksessa on kuitenkin voitu huomioida ja tarkastella myös kansallisiin lähtökohtiin pohjautuvia ratkaisuja sekä kartoittaa muiden lakien muutostarve.
Tämä opinnäytetyö tarkastelee kirjanpitolainsäädäntöä, siihen tehtyjä muutoksia sekä niiden vaikutuksia kansallisesti. Opinnäytetyö on ajankohtainen, sillä uudistuneen kirjanpitolainsäädännön muutokset astuivat voimaan 1.1.2016 ja säännöksiä on noudatettavan vuonna 2016 alkaneilla tilikausilla. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa kokonaiskuva kirjanpitolain- ja asetuksen tilinpäätöstä koskevista muutoksista sekä tarkastella kansallista kirjanpitolainsäädäntöä osana EU-sääntelyä. Opinnäytetyön tarkoitus on antaa kokonaiskuva kirjanpitolainsäädännön muutoksista niin, että se hyödyttäisi käytännön työelämän tarpeita sekä syventäisi opinnäytetyön laatijan taloushallinnon sekä kirjanpidon oikeudellista osaamista.