Pako Lautiosaaresta : Kokeellisen photofilm-elokuvan kuvaus ja jälkituotanto
Nevalainen, Juho (2016)
Nevalainen, Juho
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016103115560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016103115560
Tiivistelmä
Toiminnallisessa opinnäytetyössäni raportoin kokeellisen, photofilm-tekniikalla kuvatun Pako Lautiosaaresta -elokuvan kuvaamisesta ja kuvankäsittelystä kuvaajan ja kuvanmuokkaajan näkökulmasta. Elokuva toteutettiin photofilm-tekniikalla, jossa koko elokuva on toteutettu valokuvin liikkuvan kuvan sijaan. Tämä ei tarkoita, että kyseessä on valokuvin toteutettu animaatio, koska kuvasta kuvaan siirtymä on niin hidas, ettei illuusiota liikkeestä synny.
Kun olin aloittanut opintoni Lapin AMK:ssa syksyllä 2012, minua pyydettiin mukaan kuvaajaksi ja kuvanmuokkaajaksi harrastevoimin toteutettavaan Pako Lautiosaaresta -elokuvaan. Elokuva olisi parodia John Carpenterin vuonna 1981 ohjaamasta Pako New Yorkista -elokuvasta. Olin tuotannon ainoa kuvaaja ja kuvanmuokkaaja, joten olin tärkeässä osassa tuotannossa. Opin tässä tuotannossa, millaista on työskennellä osana isompaa tuotantoa ja millaista on kuvata tiukalla aikataululla hankalissa kuvaustilanteissa kuten pimeällä ilman tarpeeksi hyvää valaisua. Kuvausten aikana minulle tuli tutuksi oman kuvauskalustoni vahvuudet ja rajoitukset, kuten missä tilanteissa tarvitsin lisäsalamaa tai muita valonlähteitä. Elokuva kuvattiin Kemissä ja Keminmaassa.
Kuvausten jälkeen palasimme jälkituotannon pariin huhtikuussa 2013, jolloin valitsimme ohjaajan kanssa valokuviin sopivan sarjakuvamaisen visuaalisen ilmeen ja lisäsin muutamaan kohtaukseen taustalle kuvia, tekstiä ja muita tehosteita.
Tuotanto loppui minun osaltani elokuussa 2013. Elokuvaa varten valittiin ja muokattiin 759 valokuvaa ja elokuvan pituudeksi tuli 40:50 minuuttia. Vaikka olimme työryhmän kanssa ylpeitä siitä, mitä olimme saaneet aikaiseksi, on elokuva nyt vuosia myöhemmin, varttuneemman kuvataitelijan silmin katsottuna viihdyttävä, mutta amatöörimäinen teos, joka kaipaisi nopeampaa tempoa.
Tuotannossa mukana oleminen oli kaiken kaikkiaan hieno kokemus minulle ja sain siitä tärkeitä oppimiskokemuksia kuten kuvakäsikirjoituksen merkitys ja toimiminen työryhmän osana.
Kun olin aloittanut opintoni Lapin AMK:ssa syksyllä 2012, minua pyydettiin mukaan kuvaajaksi ja kuvanmuokkaajaksi harrastevoimin toteutettavaan Pako Lautiosaaresta -elokuvaan. Elokuva olisi parodia John Carpenterin vuonna 1981 ohjaamasta Pako New Yorkista -elokuvasta. Olin tuotannon ainoa kuvaaja ja kuvanmuokkaaja, joten olin tärkeässä osassa tuotannossa. Opin tässä tuotannossa, millaista on työskennellä osana isompaa tuotantoa ja millaista on kuvata tiukalla aikataululla hankalissa kuvaustilanteissa kuten pimeällä ilman tarpeeksi hyvää valaisua. Kuvausten aikana minulle tuli tutuksi oman kuvauskalustoni vahvuudet ja rajoitukset, kuten missä tilanteissa tarvitsin lisäsalamaa tai muita valonlähteitä. Elokuva kuvattiin Kemissä ja Keminmaassa.
Kuvausten jälkeen palasimme jälkituotannon pariin huhtikuussa 2013, jolloin valitsimme ohjaajan kanssa valokuviin sopivan sarjakuvamaisen visuaalisen ilmeen ja lisäsin muutamaan kohtaukseen taustalle kuvia, tekstiä ja muita tehosteita.
Tuotanto loppui minun osaltani elokuussa 2013. Elokuvaa varten valittiin ja muokattiin 759 valokuvaa ja elokuvan pituudeksi tuli 40:50 minuuttia. Vaikka olimme työryhmän kanssa ylpeitä siitä, mitä olimme saaneet aikaiseksi, on elokuva nyt vuosia myöhemmin, varttuneemman kuvataitelijan silmin katsottuna viihdyttävä, mutta amatöörimäinen teos, joka kaipaisi nopeampaa tempoa.
Tuotannossa mukana oleminen oli kaiken kaikkiaan hieno kokemus minulle ja sain siitä tärkeitä oppimiskokemuksia kuten kuvakäsikirjoituksen merkitys ja toimiminen työryhmän osana.