Bisnes ja elämäntapa? : työ, hoivayrittäjyys ja koherenssi
Suominen-Suvisaari, Sampsa (2016)
Suominen-Suvisaari, Sampsa
Turun ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915901
Tiivistelmä
Hoivayrittäjyyden markkinat ovat syntyneet Suomeen 1990-luvulla ja laajentuneet kiinteäksi osaksi suomalaista palvelujärjestelmää julkisten palvelujen ja kolmannen sektorin palvelujen rinnalle. Laajan julkisen palvelutuotannon vastuun yhteiskunnassa yksityiset yritykset toimivat suurelta osin julkisen sektorin tilaamien ja kustantamien palvelujen järjestäjinä. Yksityisen hoivasektorin tutkimuksessa yrittäjien näkemykset ovat rajautuneet enimmäkseen tutkimuskentän ulkopuolelle.
Suomalaisen hoivayrittäjyyden erityispiirteiksi on keskeisessä kirjallisuudessa kuvattu julkisen sektorin merkittävän tilaajaroolin lisäksi, pienyrittäjyys, yrittäjyyden sukupuolijakauman mukaisesti naisyrittäjyys, sekä työn sisällöstä lähtevät ammattieettiset erityisvaatimukset. Stereotyyppinen hoivayrittäjä erityispiirteiden valossa on pientä yritystä johtava naispuolinen hoivatyön ammattilainen, joka myy palveluja lähinnä kunnille.
Tutkimuksessa tarkastellaan hoivayrittäjyyden erityispiirteitä hoivayrittäjien yrittäjyyselämänkerta-aineistosta, joka on kerätty vuosina 2004-2005. Hoivayrittäjien työssä selviytymisen kuvauksia analysoidaan teorialähtöisesti koherenssin käsitettä operationalisoimalla. Koherenssi tarkoittaa, että yksilön pitää, paitsi tietää miten (ymmärrettävyys) vastata stressiin, myös tietää miksi (mielekkyys) tehdä niin ja olla kykeneväinen (hallittavuus) toimimaan. Nämä kolme koherenssin ulottuvuutta, yhdessä hoivayrittäjyyden erityispiirteiden kanssa muodostavat analyysin tulkintakehyksen.
Tutkimuksen tuloksissa ammattieettinen ulottuvuus korostuu hoivayrittäjyyden ammattieettinen ulottuvuus, joka esiintyy sekä keskeisenä motivaationa yrittäjyydelle sekä työn koherenssin kannalta keskeiseksi vahvuudeksi. Yrittäjät arvostivat korkealaatuisen hoivatyön taloudellista menestymistä korkeammalle. Julkinen sektori näyttäytyi yrittäjien kokemuksissa ennemmin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoiden kanssa toimimisena. Pienyrittäjyys oli läsnä kertomuksissa, mutta enimmäkseen koherenssia vahvistavana piirteenä, joka mahdollisti eettisesti korkeatasoisen toiminnan. Alkuperäisten erityispiirteiden ulkopuolelta koulutus nousi koherenssin kannalta merkittäväksi piirteeksi.
Suomalaisen hoivayrittäjyyden erityispiirteiksi on keskeisessä kirjallisuudessa kuvattu julkisen sektorin merkittävän tilaajaroolin lisäksi, pienyrittäjyys, yrittäjyyden sukupuolijakauman mukaisesti naisyrittäjyys, sekä työn sisällöstä lähtevät ammattieettiset erityisvaatimukset. Stereotyyppinen hoivayrittäjä erityispiirteiden valossa on pientä yritystä johtava naispuolinen hoivatyön ammattilainen, joka myy palveluja lähinnä kunnille.
Tutkimuksessa tarkastellaan hoivayrittäjyyden erityispiirteitä hoivayrittäjien yrittäjyyselämänkerta-aineistosta, joka on kerätty vuosina 2004-2005. Hoivayrittäjien työssä selviytymisen kuvauksia analysoidaan teorialähtöisesti koherenssin käsitettä operationalisoimalla. Koherenssi tarkoittaa, että yksilön pitää, paitsi tietää miten (ymmärrettävyys) vastata stressiin, myös tietää miksi (mielekkyys) tehdä niin ja olla kykeneväinen (hallittavuus) toimimaan. Nämä kolme koherenssin ulottuvuutta, yhdessä hoivayrittäjyyden erityispiirteiden kanssa muodostavat analyysin tulkintakehyksen.
Tutkimuksen tuloksissa ammattieettinen ulottuvuus korostuu hoivayrittäjyyden ammattieettinen ulottuvuus, joka esiintyy sekä keskeisenä motivaationa yrittäjyydelle sekä työn koherenssin kannalta keskeiseksi vahvuudeksi. Yrittäjät arvostivat korkealaatuisen hoivatyön taloudellista menestymistä korkeammalle. Julkinen sektori näyttäytyi yrittäjien kokemuksissa ennemmin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoiden kanssa toimimisena. Pienyrittäjyys oli läsnä kertomuksissa, mutta enimmäkseen koherenssia vahvistavana piirteenä, joka mahdollisti eettisesti korkeatasoisen toiminnan. Alkuperäisten erityispiirteiden ulkopuolelta koulutus nousi koherenssin kannalta merkittäväksi piirteeksi.