Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020 : Toteutumisen seurannan kehittäminen
Sipilä, Elina (2016)
Sipilä, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111116028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111116028
Tiivistelmä
Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020 astui voimaan muiden samalle kaudelle laadittujen alueellisten metsäohjelmien kanssa vuoden 2016 alusta, ja se julkaistiin saman vuoden maaliskuussa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020:n seurattavuutta ja seurantamittareita sekä kehittää ohjelman seurantaa. Työssä selvitettiin myös metsäohjelmaa toteuttavien tahojen sitoutuneisuutta ohjelmaan ja sen toteuttamiseen. Työn tutkimusaineistona toimi Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020, josta analysoitiin asetettuja kehittämistavoitteita, niiden mittareita ja tämän kautta koko ohjelman seurantaa. Aineistoa kerättiin myös kyselyllä, joka lähetettiin 500:lle metsäohjelmaa toteuttavalle sidosryhmän jäsenelle. Työn tilaajana toimi Suomen metsäkeskus.
Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020:n seurannan analyysi osoitti, että ohjelmassa ei juurikaan kerrota sen seurannasta. Kaikilla ohjelman kehittämistavoitteilla ei ole seurantaa mahdollistavia mittareita tai niiden tavoitetasoja. Kyselyn tuloksista selvisi, että metsäohjelmaa toteuttavat tahot ovat siihen sitoutuneita, vaikka ohjelmaa ei tunneta perusteellisesti. Pirkanmaan maakunnan kannalta tärkeimpinä alueellisen metsäohjelman tavoitteina pidettiin hakkuiden lisäämistä suurimman kestävän hakkuumäärän tasolle sekä metsänhoitotöiden huomattavaa lisäämistä.
Koska kaikilla Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman kehittämistavoitteilla ei ole selkeää mittaria ja ohjelmaa ei tunneta kovin hyvin, voi sitä toteuttavilla tahoilla olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä kunkin tavoitteen toteutuminen tarkoittaa ja minkälaisia toimia se vaatii toteuttajaltaan. Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020:a tulisikin jatkossa tehdä tunnetummaksi sidosryhmien keskuudessa. Seurantamittareiden kehittäminen myös niille ohjelman kehittämistavoitteille, joilla niitä ei vielä ole, selkeyttäisi sitä, miten tavoitteiden halutaan toteutuvan, sekä mahdollistaisi ohjelman toteutumisen kokonaisvaltaisen seurannan.
Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020:n seurannan analyysi osoitti, että ohjelmassa ei juurikaan kerrota sen seurannasta. Kaikilla ohjelman kehittämistavoitteilla ei ole seurantaa mahdollistavia mittareita tai niiden tavoitetasoja. Kyselyn tuloksista selvisi, että metsäohjelmaa toteuttavat tahot ovat siihen sitoutuneita, vaikka ohjelmaa ei tunneta perusteellisesti. Pirkanmaan maakunnan kannalta tärkeimpinä alueellisen metsäohjelman tavoitteina pidettiin hakkuiden lisäämistä suurimman kestävän hakkuumäärän tasolle sekä metsänhoitotöiden huomattavaa lisäämistä.
Koska kaikilla Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman kehittämistavoitteilla ei ole selkeää mittaria ja ohjelmaa ei tunneta kovin hyvin, voi sitä toteuttavilla tahoilla olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä kunkin tavoitteen toteutuminen tarkoittaa ja minkälaisia toimia se vaatii toteuttajaltaan. Pirkanmaan metsäohjelma 2016–2020:a tulisikin jatkossa tehdä tunnetummaksi sidosryhmien keskuudessa. Seurantamittareiden kehittäminen myös niille ohjelman kehittämistavoitteille, joilla niitä ei vielä ole, selkeyttäisi sitä, miten tavoitteiden halutaan toteutuvan, sekä mahdollistaisi ohjelman toteutumisen kokonaisvaltaisen seurannan.