Sairaanhoitotyö Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana : vuosina 1939-1944
Husu, Ida; Kinnarinen, Reetta (2016)
Husu, Ida
Kinnarinen, Reetta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111116053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111116053
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa hoitotyön koulutuksen museon projektia. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata sairaanhoitotyötä vuosilta 1939–1944 historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen. Käsittelemme työssämme sairaanhoitajien tehtäviä eri toimintaympäristöissä, Suomen Punaisen Ristin toimintaa sekä muita sota-ajan sairaanhoitotyön kannalta merkittäviä teemoja.
Käytimme opinnäytetyössämme aineistona kirjallisuutta, muistelmia ja lehtiartikkeleita. Saimme käytettäväksemme myös Laine-Maire Kyöstilän haastattelun Hoitotyön koulutuksen museosta. Metropolian Ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutuksen museon arkistomateriaali toimi vahvasti myös opinnäytetyömme lähteenä. Sodan aikaisesta sairaanhoitotyöstä löytyi paljon kirjallisuutta, mutta ei tutkimuksia. Olemme opinnäytetyössämme halunneet koota yhtenäisen historiikin sairaanhoitajien työstä sodan aikana ja siksi olemme pohjustaneet aihettamme Suomen talvi- ja jatkosodan sekä SPR:n toiminnan pääpiirteillä.
Sairaanhoitajan työ sota-aikana on ollut monipuolista ja työympäristöt ovat vaihdelleet kenttäsairaaloista sotasairaaloihin. Sairaanhoitotyötä tehtiin kyseenalaistamatta ja pyynteettömästi, ainoana ja tärkeimpänä tavoitteena auttaa sodassa haavoittuneita.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on luoda sairaanhoitajan työn historian tuntemusta käsittelevä teos. Ammatillinen historiallinen perintö on tärkeä pohja nykyiselle sairaanhoidolle, arvoille ja käytännöille. Työmme tarkoituksena on tuoda esille sairaanhoitotyön historiaa ja sen merkitystä sairaanhoitajina toimiville ja sitä opiskeleville henkilöille.
Sota-aika on ollut merkittävä ajanjakso sairaanhoitotyölle ja sen kehittymiselle. Sodasta on myös opittu uutta ja sen myötä opittu kehittämään sairaanhoitotyötä. Olemme valmistumassa ammattiin, josta olemme ylpeitä. Toivomme työmme tuovan arvostusta sairaanhoitajille niin sodan aikana toimineille kuin siihen tänä päivänä opiskelevillekin.
Käytimme opinnäytetyössämme aineistona kirjallisuutta, muistelmia ja lehtiartikkeleita. Saimme käytettäväksemme myös Laine-Maire Kyöstilän haastattelun Hoitotyön koulutuksen museosta. Metropolian Ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutuksen museon arkistomateriaali toimi vahvasti myös opinnäytetyömme lähteenä. Sodan aikaisesta sairaanhoitotyöstä löytyi paljon kirjallisuutta, mutta ei tutkimuksia. Olemme opinnäytetyössämme halunneet koota yhtenäisen historiikin sairaanhoitajien työstä sodan aikana ja siksi olemme pohjustaneet aihettamme Suomen talvi- ja jatkosodan sekä SPR:n toiminnan pääpiirteillä.
Sairaanhoitajan työ sota-aikana on ollut monipuolista ja työympäristöt ovat vaihdelleet kenttäsairaaloista sotasairaaloihin. Sairaanhoitotyötä tehtiin kyseenalaistamatta ja pyynteettömästi, ainoana ja tärkeimpänä tavoitteena auttaa sodassa haavoittuneita.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on luoda sairaanhoitajan työn historian tuntemusta käsittelevä teos. Ammatillinen historiallinen perintö on tärkeä pohja nykyiselle sairaanhoidolle, arvoille ja käytännöille. Työmme tarkoituksena on tuoda esille sairaanhoitotyön historiaa ja sen merkitystä sairaanhoitajina toimiville ja sitä opiskeleville henkilöille.
Sota-aika on ollut merkittävä ajanjakso sairaanhoitotyölle ja sen kehittymiselle. Sodasta on myös opittu uutta ja sen myötä opittu kehittämään sairaanhoitotyötä. Olemme valmistumassa ammattiin, josta olemme ylpeitä. Toivomme työmme tuovan arvostusta sairaanhoitajille niin sodan aikana toimineille kuin siihen tänä päivänä opiskelevillekin.